AOC, DOCa ja IGT – WTF? Lyhyt katsaus viinien alkuperäsuojaan

Aloitin pari viikkoa sitten kirjoittamaan postausta viineihin liittyvästä sanastosta. Kävi aika nopeasti ilmi, että tästä tulisi ihan älytön kilometrijuttu jota kukaan ei jaksa kerralla lukea, joten pätkin sen nyt pariin osaan, tänään käsitellään Euroopan Unionin alkuperäsuojia Ranskan, Italian ja Espanjan osalta. Palataan muuhun sanastoon toisella kertaa.

EU:n viinimailla on omia alkuperäsuojamerkintöjä, jotka takaavat että viini on valmistettu tietyllä rajatulla alueella ja satomäärää, viljelyä sekä valmistusmenetelmiä on rajattu. Alkuperäsuojatut alueet eli apellaatiot ovat hyvin eri kokoisia, ja niitä voi olla useita sisäkkäin ja limittäin – vertaa kun maakuntien sisällä on seutukuntia, joiden sisällä on kuntia ja kaupunkeja, joiden sisällä on kaupunginosia, jotka voidaan vielä niputtaa eri tavoin, kuten Länsi-Tampere tai Itä-Helsinki. Suojat voi jakaa kahteen pääluokkaan: laajempi Protected Geographical Indication (PGI) ja spesifimpi Protected Destination of Origin (PDO).

Sivuhuomautuksena – alkuperäsuojat eivät koske vain viinejä, vaan muitakin elintarvikkeita. Olet ehkä törmännyt vastaaviin termeihin oliiviöljyn tai juustojen kohdalla!

Yksityiskohdat PGI:n ja PDO:n kohdalla vaihtelevat maiden ja alueiden välillä, mutta yleisesti ottaen PDO:t ovat pienempiä ja niillä on tiukemmat rajoitukset, jotka koskevat myös sallittuja rypälelajikkeita. Eli PDO-viinit on valmistettava omalle alueelleen tyypillisistä rypäleistä. Satomäärät ovat pienempiä, viinit on sekä viljeltävä, valmistettava että pullotettava alueella, kastelu voi olla kiellettyä, jne jne. Yksityiskohtia on mielestäni turha opetella ulkoa (ellei rupea opiskelemaan alaa kuten jotkut, heh heh).

Ranska
Koska ranskalaiset ovat hyviä tekemään yksinkertaisista asioista monimutkaisia, PDO:sta käytetään rinnakkain termejä Appellation d’Origine Contrôlée (AOC), Appellation apellaation nimi Contrôlée (AC), tai Appellation d’Origine Protégée (AOP). Apellaatio voi koskea aluetta, kylää, viinitilaa (château/domaine) tai viinitarhaa. PGI:stä käytetään joko suoraa käännöstä Indication Géographique Protégée (IGP) tai perinteistä termiä Vin de Pays. Kaikki näiden ulkopuolella tuotettu on Vin de France.

Ranskassa on myös hyvin tyypillistä, että etiketissä ei kerrota rypälettä vaan pelkkä apellaatio, esimerkiksi Chablis. Ostajan oletetaan vaan tietävän, että Chablis on aina chardonnay, Pouilly-Fumé on sauvignon blanc, Bordeaux on joku blendi cabernet sauvignonia, merlot’a ja cabernet francia, ja niin edelleen. Meillä on onneksi Alko, joka kivasti kertoo rypäleet ja muun olennaisen sekä hyllynreunassa olevassa hintalapussa että omilla nettisivuillaan.

Italia
Italiassa PGI on IGT eli Indicazione Geographica Tipica. PDO jakautuu kahteen osaan, Denominazione di Origine Controllata (DOC) ja tiukempi Denomonazione di Origine Controllata e Garantita (DOCG) jonka laadun takaa Italian valtio. Käytännössä paikallinen maatalousministeriön virkamies maistaa DOCG-viinit varmistaakseen niiden laadun. Italiassa on yleistymässä IGT:n käyttö, koska siellä on 80-luvun super-toscanalaisten jälkeen hoksattu markkinapotentiaali kansainvälisille rypäleille.

Espanja
Espanjassa PDO jakautuu hieman Italian tyyliin kahteen osaan, mutta perusteet ovat erilaiset. Perus-PDO on Denominación de Origen (DO), ja ylempää Denominación de Origen Calificada (DOCa) -statusta voi hakea alue, joka on ollut DO vähintään 10 vuotta. Tällä hetkellä Espanjassa on kaksi DOCaa, Rioja ja Priorat. PGI:stä käytetään termiä Vino de la Tierra.

Lisäksi Espanjassa on mielenkiintoinen Vinos de Pago -apellaatio, jonka voi saada hyvälaatuinen yksittäinen tila. Käytännössä siis jos tila sijaitsee joko keskellä ei mitään (eli muiden apellaatioiden ulkopuolella) tai huonossa apellaatiossa, voi hakea itselleen Vinos de Pagoa.

Tässäpä apellaatiojärjestelmä pähkinänkuoressa!
Muillakinn EU-mailla on omat järjestelmänsä, mutta jos kaikki olisin tänne listannut niin tästä tekstistä olisi tullut pidempi kuin nälkävuosi. Saksan systeemistä kirjoitan oman juttunsa, siellä kun on erilliset luokitukset alueiden ja rypäleiden kypsyyden mukaan.

Jaksoitko lukea? 😀

Kiitokset Puutarhakadun Alkolle kun sain käydä räpsimässä kuvia pulloista – omasta kaapista ei ihan tarpeeksi kattavasti löytynyt kuvattavaa!