Viininmaistelu ja viinien kuvailu on herättänyt välillä ihmetystä tuttavapiirissä. ”Ei kai kukaan viinaa maun takia juo?” ”En mä kyllä maista tästä mitään, maistuu punaviiniltä” ”Pari lasia kun juo niin sen jälkeen on ihan sama miltä se maistuu”

Mun mielestä kuka tahansa joskus viiniä nauttiva hyötyy siitä, että perehtyy vähän viinien maailmaan. Kun oppii ymmärtämään minkälaisista aromeista viinissä pitää, on helpompi löytää uusia viinejä joissa on samanlaisia piirteitä. Itseäni kiehtoo koko ajan enemmän ja enemmän se, miksi joku maistuu joltakin. Mikä kasvupaikassa tai valmistustavassa vaikuttaa siihen, että vaikka Moselin rieslingit maistuvat ihan erilaisilta kuin Alsacen rieslingit. On aika päräyttävää kun yhtäkkiä tajuaa maistamalla että hei, tätä on selvästi kypsytetty sakkojen päällä tai että tässähän on aika paljon sokeria vaikka kuvauksessa luki kuiva.

En tarkoita, että kaikkien pitäisi opetella aluekohtaisia kiemuroita ulkoa tai yrittää tunnistaa viinejä sokkona. Mutta kun löytää viinin josta tykkää, kannattaa vähän pysähtyä makustelemaan MIKSI piti juuri tästä viinistä. Oliko se kevyttä vai täyteläistä, kuivaa vai makeaa, ehkä hapokasta, marjaista tai yrttistä? Monilla rypäleillä on tosi tunnistettava oma ominaismaku. Esimerkiksi cabernet sauvignon -rypäleestä valmistetut viinit ovat yleensä täyteläisiä, voimakkaan tanniinisia ja mustaherukkaisia. Tadaa – siinä on kolme avainsanaa, joilla voi kysyä viinisuositusta vaikka ravintolassa.

Jos makujen erittely tuntuu ylitsepääsemättömältä eikä oikein keksi millä sanalla makua voisi kuvailla, voi lähestyä mieleistä viiniä tutkimalla pullon etiketistä löytyviä tietoja. Kolme tärkeintä viinin makuun vaikuttavaa asiaa ovat rypälelajike, viinin ikä ja se, missä rypäleet ovat kasvaneet, ja nämä tiedot löytyvät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta etiketistä. (Ranskalaiset ovat perinteisesti harrastaneet tätä, että pullossa lukee vaikkapa Chablis, ja siitä pitää sitten vaan tietää että rypäle on chardonnay. Salapoliisityötä voi tehdä Alkon nettisivuilla!) Etenkin Euroopasta voi tietyltä tuotantoalueelta löytää keskenään samankaltaisia viinejä koska alkuperäsuojan omaaville viineille sallitut rypälelajikkeet määritellään lainsäädännössä.

Ilmastosta ja maaperästä voisi jorista loputtomiin. Hyvin karkeasti yleistäen: Viileillä viinialueilla kuten Saksassa, Ranskan pohjoisosissa ja Uudessa-Seelannissa valmistetut viinit ovat tyypillisesti vähän kevyempiä, raikkaan hapokkaita ja ”vihreän” hedelmäisiä tai marjaisia. Lämpimillä Euroopan alueilla viinit ovat kypsemmän hedelmäisiä tai marjaisia, punaviinit usein voimakkaamman tanniinisia. Laatuviineille on tyypillistä pitkä tammikypsytys, joka tuo mausteisuutta ja kehittyneitä makuja kuten punkuille nahkaa ja tupakkaa. Lisäksi viinejä on saatettu kypsyttää pullossa, jolloin ne tulevat myyntiin vanhempina. Uuden maailman viinit taas ovat yleensä erittäin kypsän, jopa hillomaisen marjaisia tai trooppisen hedelmäisiä, ja ne on tehty nuorena juotaviksi. Tyyliltään suuri osa uuden maailman viineistä on helposti lähestyttäviä.

Näillä kolmella kriteerillä – rypäle, alue, ikä – on jo aika helppo lähteä haeskelemaan vaihtoehtoja omalle suosikkiviinille. Jos maistoit vaikka viime viikon Perjantaipulloa, joka siis oli chileläinen cabernet sauvignon vuodelta 2017, ja ihastuit, kokeile seuraavana vaikka kalifornialaista tai australialaista caberneeta. Uskaliaampi tsekkaa perinteisen cabernet sauvignonin Ranskan Bordeaux’ta – viileämmässä ilmastossa yleistunnelma on kuivempi, mausta voi löytää yrttisyyttä tai jopa vihreää paprikaa, ja itse monesti saan ranskalaisista punkuista vähän lyijykynään viittaavia aromeita.

Voisin kirjoittaa myöhemmin postauksen myös laatuun ja ikään viittaavista termeistä, joita pulloista löytyy (AOC, reserva, superiore, DOC jne.). Kiinnostaako tämmöinen aihepiiri ollenkaan? Viini – juoja – viini -sanakirja? Haluatteko lukea viinimaista ja rypäleistä, vai kiinnostaako enemmän viinisuositukset vaikka jouluun tai ruoan ja viinin yhdistäminen? Kaikki ajatukset ovat tosi tervetulleita, jättäkää viestiä tänne, Faceen tai Instaan!