Perjantaipullo: Argiolas Costera 2017

Tämän viikon perjantaipullon kanssa lähdetään nojatuolimatkalle Sardiniaan. Karkeasti Toscanan korkeudella sijaitseva Sardinia on Välimeren toiseksi suurin saari, ja kuten sitä hieman suurempi Sisilia, myös Sardinia on Italiaan kuuluva itsehallintoalue.

Sardiniassa on pinta-alaan suhteutettuna vähiten viininviljelyä koko Italiassa, mikä johtuu osittain 2000-luvun taitteessa Euroopan Unionissa toteutetusta kannattamattoman viininviljelyn tuetusta alasajosta. EU maksoi tuolloin tukia maanviljelijöille mikäli nämä nostivat viiniköynnökset maasta ja korvasivat ne muulla viljelystoiminnalla. Sardiniassa on kuitenkin maaperän ja ilmaston puolesta hyvin otolliset olosuhteet viininviljelylle.

Italian viininviljelylle on tyypillistä, että jokaisella alueella on omat kotoperäiset rypälelajikkeet, joihin ei juurikaan törmää näiden tiettyjen alueiden ulkopuolella. Sardinia on kiinnostava poikkeus. Saaren ykköslajike on cannonau, joka tunnetaan paremmin grenachena. Grenachea, tai espanjalaisittain garnachaa, tuotetaan sekä Etelä-Ranskassa että Espanjassa. Sardinialaiset ovat itse sitä mieltä, että lajike on heidän saareltaan lähtöisin. Toinen myöskin Ranskasta ja Espanjasta tuttu, paljon Sardiniassa viljelty punainen rypäle on carignan. Valkoisista rypäleistä eniten tuotetaan vermentinoa, joka onkin tuttu myös monilla alueilla Pohjois-Italiassa.

Perjantaipullo on Argiolas Costera 2017, johon rypäleinä on käytetty cannonauta, carignania ja bovalea, joka ilmeisesti on läheistä sukua carignanille. Perheomisteinen Argiolas viljelee rypäleet kestävän kehityksen mukaisesti, tavoitteenaan turvata maaperän hyvinvointi ja viininviljelyksen jatkuminen. 20-luvulla perustettua tilaa pyörittää saman perheen kolmas sukupolvi. Rypäleet ovat maseroituneet ja käyneet melko korkeassa lämpötilassa, joka irrottaa niistä viiniin paljon väriä ja syvempiä aromeita.

Väri on tumma ja melko läpikuultamaton. Ensinuuhkaisulla tuoksu on punamarjainen ja napakka, sulkeutunutkin. Puolentoista tunnin dekantoinnin jälkeen viini on avautunut mehevämmäksi, ja siitä nousee voimakkaammin esille meheviä tummia marjoja, kuten kirsikkaa, karhunvadelmaa ja luumua. Myös karpalon ja hapankirsikan sävyjä löytyy. Tammikypsytyksen tuoma neilikkainen mausteisuus on vahvasti läsnä tuoksussa, ja siinä on myös kuivattuja yrttejä.

Tammen mausteisuus korostuu myös viinin makuprofiilissa. Suutuntuma on aluksi melko keveän ja silkkisen tuntuinen, jälkimaun myötä tanniinit vyöryvät suuhun, mutta voimakkuudestaan huolimatta tanniinit ovat kypsät ja samettiset. Alkoholi lämmittää suun takaosaa, mukava hapokkuus pitää kokonaisuuden hyvin tasapainossa. Maku on tuoksun kanssa samoilla linjoilla tummine marjoineen, hapankirsikkoineen ja kuivattuine yrtteineen.

Huolella tehty, tasapainoinen ja hyvän hinta-laatu-suhteen omaava viini, jonka kuvittelisin sopivan mainiosti vaikkapa lampaan tai karitsan kaveriksi tai pehmeille, voimakkaille juustoille. Anopin kanssa siemaillessa tuli jo puhetta pääsiäisestä… 🙂

Arigolas Costera 2017 on Alkon tilausvalikoiman tuote, hinnaltaan 16,90€
*Viini on saatu maahantuojalta.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *