Säästämisen taustaa – mitä on syytä ottaa huomioon
Säästäminen ja sijoittaminen kuuluu kaikille. Säästäminen tuo taloudellista turvaa, liikkumavaraa ja vapautta elämään.
Olen kuullut, että moni mieltää oman kodin sijoituksena ja asuntolainan lyhentämisen tavallaan kuukausisäästämisenä. Yksittäistä seinää tai huonetta ei kuitenkaan voi myydä, jos tulee yllättäviä rahan tarpeita. Sen vuoksi kodin lisäksi on syytä olla helpommin rahaksi muutettavia säästöjä. Suomalaisille tyypillinen tapa säästää on myös pankkitilin saldon kartuttaminen. Valitettavasti pankkitili on silti heikoin säästämisen muoto, koska tilille ei nykyisin saa korkoa lainkaan.
Nollassa olevan koron lisäksi, kun vielä huomioidaan inflaation vaikutus voidaan todeta, että tilillä olevien säästöjen ostovoima heikkenee vuosittain inflaatioprosentin verran. Inflaation vaikutus on syytä huomioida aina pitkäaikaisessa säästämisessä ja sijoittamisessa. Esimerkiksi 20 vuoden sijoitusaikana 2 % inflaatio nakertaa säästöjen ostovoimaa kolmanneksen. Inflaation negatiivinen vaikutus säästöihin on sitä suurempi mitä korkeampi inflaatio on. Säästöjen tuottotavoitteen pitäisi olla aina vähintään inflaation verran, jos haluaa rahan arvon säilyvän ennallaan. Mikäli haluaa säästöjen arvon karttuvan, pitäisi tuottotavoitteen olla luonnollisesti inflaatiota korkeampi.
Vielä inflaatiota tärkeämpi huomio säästämisessä ja sijoittamisessa on kuitenkin korko korolle ilmiö, jossa alkuperäisen pääoman lisäksi myös sen aikaisempina vuosina kerryttämät tuotot kasvavat korkoa. Tällöin raha on töissä ja luo kuin itsestään enemmän ja enemmän rahaa. Säästäminen esimerkiksi rahastoon tarjoaa nykyaikaisen vaihtoehdon entisten määräaikaisten pankkitilien tilalle. Rahasto on jo selvästi pankkitiliä parempia vaihtoehto, sillä tuottoa kertyy kulujenkin jälkeen pitkäjänteiselle säästäjälle inflaatiota reilusti enemmän. Mitä pidempi säästöaika on, sitä suuremmaksi säästöt karttuvat.
On hyvä huomata, että korkoa korolle vaikutus ei erotu ensimmäisten vuosien aikana vielä kovin selvästi ja sen vuoksi säästäminen ei välttämättä heti tunnu kovin palkitsevalta. Säästämisessä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi kymmenen vuoden jälkeen koron osuus on jo melkein puolet kokonaissäästösummasta, 7% tuotolla laskettuna. Tämän jälkeen, kun sijoitusaika pitenee edelleen, korkoa korolle teho lähtee lumipalloefektin lailla kiihtymään ja kasvaa eksponentiaalisesti. Jos säästöpottiin yhdistetään vielä kuukausittain säästöön lisättävä raha, joka voi olla esimerkiksi muutama kymmenen euroa – lopputulos on hämmästyttävä. Netistä löytyy valtavasti korko korolle laskureita, jossa asiaan voi perehtyä omilla säästösummillaan.
Lopuksi haluan karkeasti havainnollistaa sijoittamisen merkitystä ja otan esimerkiksi Suomen korko- ja osakemarkkinat viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Talletustilien korko on ollut käytännössä kymmenen vuoden ajan nollan tuntumassa. Samaan aikaan inflaatio on ollut keskimäärin 1,5%. Inflaatio on siis nakertanut vuosittain tilillä olevia säästöjä, jolloin rahan arvo on heikentynyt -1,5% vuodessa. Kun taas Suomen osakemarkkinoille sijoittavien rahastojen keskimääräinen tuotto on ollut noin 10% vuodessa.
Vuodet eivät silti ole veljeksiä keskenään ja tällainen kehitys ei ole vakio. Siitä huolimatta viimeinen kymmenen vuotta kuvastaa hyvin sijoittamista ja siinä huomioon otettavia asioita.
Seuraavalla kerralla aion kirjoittaa säästämisen aloittamisesta.
On ollut ilo seurata, miten säästäminen ja sijoittaminen tuntuvat kiinnostavan yhä useampia suomalaisia. Mielestäni näin myönteistä ja innostunutta ilmapiiri ei ole aiemmin ollut. Seuraan markkinoita aktiivisesti ja harrastan sijoittamista sekä omien varojeni että perheeni lasten säästöjen osalta. Lisäksi olen puolisoni kanssa harrastanut kiinteistösijoittamista. Nyt haluan jakaa tietoani myös muille aiheesta kiinnostuneille. Näin ollen olen päättänyt pitkän harkinnan jälkeen aloittaa säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvän blogin kirjoittamisen.