Kallellaan Lähi-Itään
Olen aina ollut hieman kallellani Lähi-Itään. Jo ala-asteella lainailin äitini yöpöydältä romaaneja, joissa naiset verhottiin huivein, aurinko paistoi suoran ylhäältä ja ihmisten huulilla oli vähän väliä alhamdulillaa tai jokin muu yhtä taianomainen sana. Samankaltaiset kertomukset Intiasta tai vaikkapa jostain päin Afrikkaa eivät koskaan purreet minuun samalla tavalla. Syytä en tiedä.
Joululoman ratoksi olenkin koettanut selvittää, olisiko Saudi-Arabiaan mahdollista päästä lomalle. Äkkigooglauksella ei ole. Jemeniin taas ei juuri nyt vain ole muuten syytä mennä. Länsimaisemmat Bahrain ja Arabiemiraatit eivät aja samaa asiaa, vaikka saattaisivat akuuttiin matkakuumeeseen auttaakin. Ärh. Joutunen nojatuolimatkailemaan vielä muutaman hetken, ennen kuin Sadi-Arabian johto huomaa turismin olevan näppärä tapa paikata talousvajetta öljytulojen vähetessä. Vaan kun siitäkään (öljyn loppumisesta) ei nykyään enää puhu kukaan. Ehkä tilanne Jemenissä rauhoittuu sitä ennen?
Kun arabiromaanit on kahlattu loppuun, olen siirtynyt blogeihin. Ainakin näitä kehun estotta muillekin:
blueabaya.com
susiesbigadventure.blogspot.com
saudiwoman.me
womanfromyemen.blogspot.com
notesbynoon.blogspot.com
-Korkokenkä