Hyvästi Helsinki! Tervehdys Joensuu 🌸

Vihdoin se on totta, olemme muuttaneet pois Helsingistä. Lukemattomia kertoja olen haaveillut pienempään kaupunkiin muuttamisesta ja kelannut mielessäni kaikkia niitä asioita, mitä muutto mahdollistaisi: asumisen lähempänä luontoa ja monipuolisempia luontoelämyksiä, rauhallisempaa elämänrytmiä ja edullisempaa hintatasoa.

Itä-Helsinkiläisen  pikkuruisen vuokra-asunnon hinnalla saisimme uudesta kotikaupungista lähes uudenkarhean saunallisen rivitalokaksion omalla terassilla ja pihalla.

Olen asunut yli 10-vuotta pääkaupunkiseudulla: Itä-Helsingissä, Töölössä, Keski-Espoossa, Kauniaisissa ja viimeisimpänä Katajannokalla. Vaikka olen viihtynyt hyvin myös kaupungin sykkeessä, pitkään on tuntunut siltä, että ruuhka-Suomessa asuminen ei ole hintansa arvoista, mieli on kaivannut rauhaa ja hiljaisuutta. Muuton myötä tunnin työmatka julkisilla on lyhentynyt vartin pyöräilymatkaksi. Olen kotoisin pienestä kunnasta Hämeestä, ja koen olevani ennemminkin maalaistyttö kuin kaupunkilainen. Tuulessa heiluva viljapelto ja pitkät perunapellot ovat tuttuja näkyjä bussin ikkunasta körötellessäni lapsena kirkonkylälle kouluun.

Viimeisimpinä Helsinki-viikkoina vanhan kotikaupungin kadut muuttuivat aavemaisiksi. Lähikaupan myyjillä oli suojamaskit ja joka kadun kulma muistutti siitä, että kotoa poistutaan vain pakollisille asioille. Vaikka poismuutto Helsingistä oli ollut mielessä jo vuosia ennen poikkeustilaa, niin koronakevään aikana lopullinen päätös oli yhä helpompi tehdä. Syitä jäädä Helsinkiin alkoi olla yhä vähemmän. Karjalaisuutta on nyt lähes 3 viikkoa takana, täällä on viihdytty ja hyvin kotiuduttu. Täällä on hyvä 💚