Se niistä sosehommista

Kirjoittelin aiemmin kuinka minä olen sosehommat hoitanut. No, sitten kuvioihin tuli tämä:

Me siis lähdetään maanantaina käymään Luvialla Topin vanhemmilla. Ollaan siellä yötä ja en millään jaksaisi raahata sinne mukanani pakastamiani soseita, joten ostin summassa Prismasta yhden purkkiruuan ja halusin kokeilla, josko minimies suostuisi syömään sen. Ajattelin, että ei varmana kelpaa, kun nämä purkkiruuat kun ovat kaikkialla niin mollattuja ja haukuttuja. ”Kamalan makuisia ja koostumuskin on niin hirveä! Kuka niitä nyt edes viitsii vauvalleen tarjota. Sääliksi käy. Kun kerran on vauva päässyt oikean ruuan makuun niin ei kyllä näitä syö.” Ja mitä muita näitä nyt sitten onkaan.

No joo. Aleksanteri veti tämän Muksun bataatti-lihapadan ihan himolla! Ihan koko purkin. Selvä. Jos nämä nyt ihan oikeasti maistuvat niin paljon paremmilta kuin minun soseeni niin olkoon! Niillä Sofiakin kasvoi vuoden ikäiseksi ennen kuin sai syödä samaa ruokaa kuin me, joten antaa mennä vain. Ihan oikeasti, oli pakko maistaa itsekin ja ihan hyvältähän se maistui. Siinä oli makua! Myös tuoksu oli parempi kuin kotitekoisissa. Omat soseet ovat olleet mielestäni melko mauttomia ja pakastuksen jälkeen koostumus on ollut melko ällöttävää. Puhumattakaan niistä pakastetuista liha- ja kanasoseista. Yäk! Ihan kuin koiran oksennusta.

Ainakin Muksun kyljessä lukee, että lastenruuat eivät sisällä säilöntäaineita. Tiedän kyllä, että ne varmasti kuumennetaan todella, todella kuumiksi, jotta ne saadaan säilymään ja siinä mahdollisesti kaikki mahdolliset ravintoaineet ja bakteerit kuolevat. Suurin osa on vettä jne. No, ei ainakaan purkkien tekstien mukaan ole, jos niihin nyt on uskominen. Minun tietääkseni myös pellot, joilla kasvikset viljellään, ovat hyvin valvottuja. Tai ainakin niin jostain luin. Olen usein miettinyt, että mitäköhän torjunta-aineita ja myrkkyjä niilläkin chileläisillä pelloilla on käytetty, joista ne bataatit, joita olen Aleksanterille soseutellut, on nostettu.

Ja haluan, että Aleksanteri tottuu pienestä asti eri makuihin ja minua on vaivannut jo pitkään, että en saa soseisiin tarpeeksi vaihtelua. Kaupan hyllyjen soseissa vaihtelua näyttäisi olevan! Joo, voisinhan maustella omiakin soseita jne., mutta hyllyt vetävät kummasti puoleensa helppouden ja edullisuuden nimissä. No joo. Puolensa kaikella. Nyt kuitenkin meidän vauvanruokakaapissa näyttää tältä:

Puurot, maidot ja soseet rivissä.