Perätilassa
Aamulla käytiin kolmannessa kasvukontrollissa ja siellä paljastui, että tyttö on heittänyt viimeisen kuukauden sisällä voltin ja on nyt perätilassa. Jes! Alkuraskauden hematooma, puuttuva napaverisuoni ja nyt sitten perätila. Onneksi vauva on ollut kokoajan terve ja nytkin oli kuitenkin kasvanut normaalisti. Istukka sekä napanuora toimivat hyvin, joten vauvalla on kaikki kunnossa ja siellä hän odottelee pää pystyssä synnytystä. Tavalla tai toisella. Painoarviokin oli jo onneksi 2 800 g, joten ihan hyvin on kasvanut kuitenkin!
Olenkin ihmetellyt kun potkut ja liikkeet ovat tuntuneet viime aikoina aivan erilaisilta! Itse en tiedä milloin tyttö oikein on kääntynyt kun hän on kokoajan ollut sen verran kova myllertämään, mutta monta viikkoa uskoisin hänen jo perätilassa olleen, sillä fiilikset ja tuntemukset ovat olleet sen verran erikoisia. En itse osannut arvella, että tosiaan kuperkeikan olisi tehnyt, mutta kun lääkäri sanoi, että perätilassa on, ei se oikeastaan yllättänyt. Tulipahan selitys erikoisille tuntemuksille!
Taysista soitettiin heti iltapäivällä, että keskiviikolle oli tullut peruutusaika, joten pääsen silloin heti tutkittavaksi ja yrittävät kaiketi kääntää vauvaa ulkoapäin. On tietysti mahdollista, että tyttö kääntyy itsekseen jo ennen sitä ja sehän olisi se kaikista paras vaihtoehto! Viikkoja minulla on kuitenkin jo niin paljon, että synnytys voi periaatteessa käynnistyä koska vaan, joten pikaisesti on toimittava. Onneksi vauva ei ole perästään vielä kiinnittyneenä, joten on hyvinkin mahdollista, että hänet saadaan kääntymään! Lääkäri kyllä sanoi, että kääntämisyrityksistä 1/3 onnistuu ja loput 2/3 jää perätilaan, mutta ollaan nyt kerrankin optimisteja ja uskotaan, että tyttö suostuu kääntymään takaisin.
Itse perätilasynnytys vs. sektio -ajatukselle en ole vielä uhrannut kovin montaa hetkeä, sillä haluan nyt ensin kuulla faktat Taysin porukalta. Ja tietenkin haluan uskoa, että tavalla tai toisella tyttö kääntyy oikein päin. Googlettaa en todellakaan aio, sillä sieltä ei varmasti löydy muuta kuin kauhuskenaarioita! Luotan Taysin lääkäreihin, sillä muuta järkevää vaihtoehtoa en tähän hätään keksi. Keskiviikkona olen varmasti viisaampi!
Pikkumiehellä oli tänään ihan virallinen kaksivuotispäivä ja Sofia oli meistä ensimmäinen, joka sen aamulla muisti! Siukku osti eilen kaupasta pikkuveljelleen lahjaksi paketillisen jos jonkinlaisia matelijoita. Oli liskoja, käärmeitä ja krokotiili ainakin. Lelut olivat Aleksanterille ilmeisen mieluisia, sillä niitä pidettiin sylissä ja niiden kanssa makoiltiin sohvalla peiton alla! :)
Aurinkoista viikon jatkoa!
-R
Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)