Hiljaa, vauva nukkuu!

Ette arvaa kuinka usein tekee mieli karjua, että nyt kaikki hiljaa, vauva nukkuu! Meillä oli tässä rotavirusrokotteen sivuvaikutusten ansiosta muutama päivä (ja yö) jolloin vauva ei suostunut nukkumaan käytännössä ollenkaan, joten ne kerrat kun sain vauvan nukahtamaan syliin ja laskettua kehtoon, jomman kumman isosisaruksen oli aivan pakko vasaroida leikkiautoa, huutaa, itkeä tai ihan muuten vain herättää vauva. Okei, totuushan on se, että jos vauva herää niin helpolla, ei hän varmasti olisi muutenkaan nukkunut montaa minuuttia.

 

 

Tosiaan, mieli tekisi hiljentää koko talo tai oikeastaan koko Kumpula (ja sulkea ilmatila siinä samalla) kun vauvan saa nukahtamaan sänkyynsä. Olen kuitenkin pinnistellyt vastaan ja antanut lasten leikkiä ja karjua ihan normaaliin tapaansa vaikka vauva nukkuisikin. Elättelen vielä toivoa siitä, että saisin hänet totutettua nukkumaan kovissakin äänissä ja en tietenkään voi vaatia sisaruksia olemaan hiljaa kun vauva nukkuu! Tosi hyvin hän äänissäkin suostuu nukkumaan ja ihan samanlailla heräilee, vaikka olisimme kaksin kotona. Kyllä se yleensä on masuväänne tai nälkä, joka hänet herättää, jos niikseen on eikä silloin ole väliä kuuluuko leikkiporan ääni vai ei.

Toivoisin, että saisin vauvan opetettua nukahtamaan itse omaan kehtoonsa tai sänkyynsä. Tiedän meinaan kokemuksesta, että tämä syliin nukuttaminen on suurin karhunpalvelus, mitä vauvan nukuttamisessa voi tehdä! Ei mene kauaakaan kun vauva ei enää suostu nukkumaan muualla kuin lämpimässä sylissä. Näin kävi Sofian ollessa vauva ja saimme taistella nukkumisen kanssa oikein kunnolla. Aleksanteri oli helpompi tapaus ja saimme hänet melko helpolla opetettua siihen, että sänkyyn mennään nukkumaan.

Olemme siis aina kun mahdollista yrittäneet laittaa vauvan vielä hereillä ollessaan sänkyynsä ja toivoneet, että hän sinne nukahtaisi. Joskus niin käy, usein ei. Olemme häntä hyssytelleet sängyssään ja välillä ottaneet syliin, jos tarve niin on vaatinut. Olemme siis käytännössä toteuttaneet unikoulua. Huudattaneet emme vauvaa ole, mutta yrittäneet hellästi opettaa, että omaan sänkyyn nukahdetaan.

Lisäksi meillä on käytössä ihan huippu vauvavaruste, jonka ostimme Aleksanterin ollessa vastasyntynyt ja opetellessa nukkumista. Nimittäin vauvan sänkyyn patjan alle tai reunalle sujautettava Munchkin Lulla-Vibe –värinäpatja! Se siis tärisyttää sänkyä, joten vauvan on helpompi nukahtaa itsekseen sänkyynsä ja laite sammuu pikkuhiljaa puolen tunnin kuluttua. Aleksanterilla se tosiaan toimi ja toivomme, että toimii tälläkin kertaa!

 

 

Olemme värinää käyttäneet sekä yläkerran kehdossa että alakerran pinnasängyssä. Vielä en voi sanoa, että vauva osaisi itsekseen nukahtaa, mutta toivottavasti oppii! Tiedän kokemuksesta, että niin säästyisimme todella, todella, todella monilta nukkumiseen liittyviltä ongelmilta.

 

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)