Leivotaan!

Sofia halusi leipoa perjantaina muffinsseja. Oli jotenkin niin synkkä ja pitkä päivä, että minäkin jopa innostuin ideasta! Minä, joka en koskaan leivo mitään pipareita lukuunottamatta. Ja nekin valmiista taikinasta. En nyt tiedä voiko tätäkään ihan leipomiseksi kutsua, mutta sinne päin kuitenkin.

Saatiin Aleksanteri toisille päikkäreille ja syötiin ruoka. Sitten alettiin leipomishommiin. Minimiehen ekat päikkärit olivat kestäneet vain vajaan tunnin, joten ajateltiin, että nyt varmaan uni maistuu ainakin sen puolentoista tunnin verran. Avattiin Ikeasta viime viikonloppuna ostettu maitopurkin näköinen tölkki, jossa oli valmiit ainekset suklaamuffinsseille. Sinne lisättiin vain lämmitetty vesi ja sekoitettiin. Sitten taikina kaadettiin muffinssivuokiin ja ei muuta kuin uuniin.

Muffinssien piti olla uunissa noin 15 minuuttia. Suurinpiirtein 13 minuutin kohdalla alkoi itkuhälyttimestä kuulua armoton huuto. Ei muuta kuin muffinssit pois uunista ja huutava vauva ylös alakerrasta. Unet olivat taas huimat 50 minuuttia. No, saatiin ”leivottua”. Sofia-rakas vielä halusi koristella muffinssit sokerikuorrutteella ja ihanilla koristeilla. 🙂

Tadaa!

Illalla luin sitten jotain ihanaa blogikirjoitusta, jossa äiti oli vauvansa päiväunien aikana leiponut donitseja ihan itse ihan alusta asti ja tehnyt niihin ihan itse vielä ihanat kuorrutteetkin. Jep. Me pitäydytään edelleenkin näissä valmistaikinoissa eikä todellakaan aleta leipomaan. Ei se onnistu kuitenkaan! Kattellaan sitten vaikka ensi vuonna tähän aikaan.