Meillä on rytmi!
Ihan yhtäkkiä huomasin, että meillähän on rytmi. Ihan oikea päivärytmi. Jee! Olen salaa odotellutkin, että vähän voisi suunnitella menoja Joannan päiväunien mukaan, mutta vauva on nukkunut vähän silloin kun väsyttää eikä oikein ole pystynyt tietämään mihin kellonaikaan neitiä sitten väsyttää. Joanna on nyt 10 kuukautta ja olisikohan me nyt tällä rytmillä menty kuukauden verran, että melko kauan kesti, että se siitä muotoutui. Mutta muotoutui kuitenkin!
Arkiaamupäiväthän meillä pyörii täysin eskarikuljetusten ympärillä ja on ollutkin ärsyttävää aina välillä herätellä nukkuvaa vauvaa tai toisaalta venyttää unillemenoa, ettei satu nukkumaan juuri silloin kun pitää lähteä. Yhdeksäksi viedään ja yhdeltä haetaan kuitenkin joka päivä riippumatta siitä onko silloin uniaika vai ei. Pikkuiset ovat onneksi nyt jo sen verran isompia, että pystyvät odottamaan autossa sen aikaa kun saatan Sofian pihan poikki koululle ilman, että vauva karjuu täyttä kurkkua. Helpottaa huomattavasti! Aiemmin laitoin heidät rattaisiin ja vietiin tai haettiin Sofia yhdessä.
Nyt meille on kuitenkin kehittynyt ihan selkeä päivärytmi entisen epämääräisyyden tilalle. Aamulla Joanna herää yleensä kuudelta, aina viimeistään seitsemältä kuitenkin. Vauva hörppii aamumaidon ja heräilee sylissä. Sofia herätetään seitsemältä, sillä hän tarvitsee pitkän aamun ennen kuin on valmis lähtemään. Jännä juttu muuten sekin, että arkena täytyy herättää joka aamu, mutta viikonloppuna kyllä herää ihan ilman apuja ennen seitsemää vaikka muka kuinka aikoisi nukkua pitkään. Aleksanteri herätetään joskus puoli kahdeksan suunnilleen ja samalla laitetaan illalla ladattu pyykkikone päälle. Pikkupoika kyllä nukkuisi pidempään, jos vain saisi, nyt kun ei nuku enää päiväunia.
Sitten on aamupalan vuoro. Se syödään sohvalla oikeastaan joka arkiaamu. Viikonloppuna syödään kaikki ruokapöydän ääressä, mutta arkisin lapset saavat katsella Pikkukakkosta ja syödä aamupalaa siinä samalla. Itse laitan itseni kuntoon vielä kun Topi on kotona. Sitten isi lähtee ennen kasia, me vaihdetaan vaatteet ja lapset katselevat hetken telkkaria tai leikkivät. Minä laitan eskarikamat kasaan, ulkovaatteet valmiiksi ja ruvetaan pukemaan puoli ysin aikoihin. Kymmentä vaille yleensä päästään lähtemään eskaria kohti. Aina menee kummasti aikaa johonkin suunnittelemattomaan vauvankakkaan tms.
Viedään Sofia eskariin ja tullaan kotiin. Ollaan pihassa hetken aikaa, tullaan sisälle ja vauva syö vähän välipalaa. Sitten aikalailla kymmeneltä on vauvan aika mennä ensimmäisille päiväunille. Hän nukkuu sellaisen puolitoista tuntia melko tarkkaan ja heräilee siis siinä puoli kahdentoista maissa. Aleksanterin kanssa syömme lounaan yhdentoista maissa ja yleensä saamme syötyä ennen kuin vauva herää.
Vauvan herättyä laitamme alakerrassa pyykit kuivausrumpuun ja uudet koneeseen. Sitten tullaan ylös ja syötetään vauvallekin lounas sekä pullollinen maitoa. Hetki ehditään leikkiä ja puoli yhdeltä ruvetaan taas pukemaan ulkovaatteita. Kymmentä vaille päästään yleensä yllätyskäänteiden jälkeen matkaan.
Kotiin päästyämme jäädään ulos pidemmäksi aikaa. Pyöräillään puistoon, leikitään omassa pihassa tai lenkkeillään lähikauppaan. Mukava kun vauvakin on jo sen verran iso, että hän tykkää olla ulkona ja kontata pitkin pihaa ja puistoa eikä aina huuda autossa tai rattaissa. Tai vastaavasti nukahda niihin. Ja mikä parasta, kevät alkaa olla jo täällä!
Ulkoilun jälkeen palaillaan suurinpiirtein kolmen aikaan sisälle ja syödään välipalaa. Vauveli menee neljän maissa toisille päiväunilleen ja heräilee suunnilleen puoli kuuden maissa. Tiistaisin ja keskiviikkoisin Sofialla on harrastuspäivät, joten tiistaisin syödään ruoka jo kolmelta ja keskiviikkoisin neljältä. Muina päivinä viiden kieppeillä. Siihen asti leikitään ja touhuillaan kaikenlaista. Eilen esimerkiksi tehtiin maja olohuoneeseen.
Isi tulee yleensä vähän ennen kuutta kotiin, tosin jos pappa ei pääse lapsia hoitamaan Sofian harrastuspäivinä, joutuu Topi tulemaan ajoissa. Näitä päiviä on harvoin ja olemmekin onnekkaassa asemassa kun hoito järjestyy lähes poikkeuksetta. Minun ei tarvitse ottaa pikkuisia enää tanssikoululle mukaan kun tunnit sattuvat juuri vauvan päiväuniaikaan. Itse en halua jättää keskustassa lasta autoon nukkumaan vaikka olisinkin poissa vain kymmenen minuuttia. Kaikkia hulluja voi olla liikkeellä kuitenkin ja mietin aina, että entä jos minulle sattuu jotain niin lapset jäävät autoon vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Ja kesähelteistä puhumattakaan!
Meillä ei nämä pienimmät lapsukaiset ole oikein osanneet nukkua vaunuissa, joten siitä syystä olen tyytyväinen, että päiväunet ajoittuvat nykyään niin, että ollaan kotosalla eikä matkalla. Vaikka tietenkin sekin asettaa omat haasteensa kun sitten aina päiväuniaikaan on pakko olla kotona. Tosin onneksi ei ole vakavaa, jos unet joskus jäävät lyhyemmiksi kun torkkuu autossa tai vaunuissa samalla kun ollaan liikkeellä. Mutta siis aivan ihanaa, että on säännöllinen päivärytmi!
-R
Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)