Näitä minä en tiennyt…
…ennen kuin minulla oli lapsi(a).
1. Väsymys. Kuinka väsynyt voikaan ihminen olla? Henkisesti ja fyysisesti. Vaikka meillä ei ole sairasteltu eikä pahemmin yöllä valvottukaan, silti olen välillä aivan poikki.
2. Nukkuminen. Miten hankalaa voi vauvalle olla nukkua? Olen aina luullut, että nukkuminen on yksi vauvan perustarpeista, mutta välillä tuntuu, että molemmat lapseni inhoavat nukkumista!
3. Nukahtaminen. Kuinka vaikeaa on nukahtaa? Aleksanteri ja Sofia nykyään nukahtavat jo hienosti, mutta kyllä niiden kanssa on taisteltukin! Sofian kanssa enemmän, Aleksanteri on luovuttanut helpommalla! Johtuen varmaan siitä, että hän ei nuku päivällä.
4. Syöminen. Senkin luulisi olevan itsestään selvää, mutta ei se vain ole. Pullosta ei aina voinut juoda paikallaan vaan välillä piti kävellä ympäri taloa ja hyssyttää vauvaa samaan aikaan! Sitten soseiden kanssa tarvitaan välillä kauhea viihdytysshow ja arsenaali kiinostavia tavaroita, että saa vauvan suun aukeamaan. Aina pitää tietysti huutaa aluksi!
5. Imettäminen. Miksei odottaville äideille kerrota kuinka hankalaa sen opettelu on? Ei todellakaan suju tuosta noin vaan. Vaatii kirjaimellisesti verta, hikeä ja kyyneleitä. Ja sitten ne ensimmeiset kuusi viikkoa niiden kivikovien räjähdyspisteessä olevien laitosten kanssa eläminen. Huh! Rintatulehduksista puhumattakaan.
6. Hormonit. Voi jestas kuinka sekaisin ne saavatkaan ihmisen!
7. Liikkeelle lähtö. Lasten kanssa liikkeelle lähteminen kestää ikuisuuden! Pitää ottaa huomioon miljoona asiaa ennen kuin voi suunnata ovesta ulos. Ja lapsilla ei ole ikinä kiire mihinkään mihin minulla olisi!
8. Kysymykset. En oikeasti tiennyt, että lapselta voi tulla niin paljon kysymyksiä! Välillä tuntee olonsa todella tyhmäksi kun ei osaakaan vasta, että mitä kuolleelle koiralle tapahtuu.
9. Rakkaus. Kuinka paljon voi rakastaa omia lapsiaan! En todellakaan voinut aavistaa.
10. Ylpeys. Miten ylpeä voi ollakaan omista lapsistaan! Ne ovat täydellisiä. Kun heitä katselee ei voi muuta kuin ihmetellä, että miten olen saanut kaksi niin täydellistä pientä ihmistä omakseni!
11. Huoli. En tiennyt, että välillä huoli ja pelko ottavat vallan. Jokainen vanhempi varmasti tietää mitä tarkoitan.
12. Ilo. Kuinka paljon lapset tuovat iloa elämään! En osaa kuvitella elämää ilman lapsiani. Eikä minun kuulukaan!
13. Seura. Miten paljon seuraa lapsista onkaan kun he hieman kasvavat! Lapset ovat todella hauskaa ja aitoa seuraa. Ei tule tylsää! Vaikka välillä sitä kyllä tarvitsee ihan aikuista seuraakin.
14. Mielikuvitus. Olisipa itsellä edes murto-osa siitä.
15. Energia. Olisipa itsellä edes murto-osa siitä.
16. Kakkaaminen. Kuinka onnelliseksi voikaan tulla kun ummetuksesta kärsivä vauva saa kakattua!
17. Naisen vartalo. Miten on mahdollista tulla raskaaksi, kasvattaa, synnyttää ja ruokkia vauva? Ja sitten vielä palauta entiselleen. Uskomatonta. Aivan uskomatonta! Minulla on kaksi lasta ja olen aivan ällistynyt vartaloni suorituksista. Ei ole ihme, että lapsia kutsutaan ihmeiksi!
18. Muutos. Vauvan syntymä muuttaa kaiken. Mikään ei ole enää koskaan ennallaan! Toisen vauvan syntymä muuttaa taas kaiken. Mutta nämä ovat positiivisia muutoksia!
Olen monena päivänä naureskellut itsekseni kuinka vähän tiesin elämästä lasten kanssa ennen kuin minulla oli Sofia! Ajattelin, että se olisi jotenkin helppoa ja yksinkertaista. Että se lapsi vain tulee lisäosaksi perheeseen. Perheenlisäys. Kyllä se niin vain on, että lapsi muuttaa ihan kaiken ja opettaa vanhemmilleen paljon elämästä. Ei sitä osaa kuvitellakaan!
Näistä en luopuisi mistään hinnasta! Teen kaikkeni heidän vuokseen.
Taas on viikonloppu! Nautitaan siis siitä.