Voi sitä riemua kun tänään lenkillä löytyi vesilammikkoja! Joka ikiseen piti päästä hyppimään ja loiskimaan. Onneksi oli kuravaatteet päällä ja kumisaappaat jalassa niin pääsi pomppimaan. Aleksanteri istui rattaissa ja katsoi ihmeissään kun siukku loiski menemään. Neiti oli jo istumassa yhteen lammikkoon, mutta siinä vaiheessa tämä tiukkapipoäiti joutui puuttumaan peliin. Kyllä mäkin muistan, että se lammikoissa leikkiminen oli kivaa! Kerrankin sai sotkea oikein luvan kanssa. Tänään oli muuten tosi kylmä tuuli vaikka aurinko paistoikin.

Meillä kävi tuuri välikausivaatteiden kanssa kun vanhat vielä passasivat! Onneksi ostin viimeksi kokoa isommat. Tuo kurahaalari on superohut, mutta pitää hyvin vettä. Olen laittanut sinne Sofialle väliin joko fleece- tai villahaalarin asteista riippuen. Tänään olisi melkein saanut olla villaa välissä kun oli niin kylmä sen tuulen kanssa. Onneksi haalari kuitenkin suojasi tuulelta eikä kuulemma ollut kylmä! Kenkiä varmaan pitää vielä ostaa kun kelit kuivuu. mutta nyt on vielä pärjätty kumppareilla ja villasukilla.

Meillä on nykyään myös uusi sisustus. Kaaos! Aleksanteri levittää kaikki tavarat ympäriinsä ja suuttuu kun niihin menee koskemaan. Ryömii kauheella kiireellä paikalle ja alkaa möykkäämään! 😀 Ihanaa kun pikkuinen jo leikkii ja ryömii. Jaksaa istua, ryömiä ja ährätä vaikka kuinka pitkään lelujensa kanssa. Siis verrattuna siihen, että vielä kuukausi sitten ei voinut sietääkään lattiallaoloa. Nousee myös konttausasentoon ja ottaa pari ”konttausaskelta”. Tänään pikkumies oli ihan innoissaan kun oppi painamaan Sofian vanhan lehmäpianon koskettimia ja näppäimiä. Paineli niitä ja karjui!

Aleksanteri on siis neuvolan standardien mukaan myöhässä liikkumisen suhteen ja viime käynnillä meille tarjottiin lähetettä fysioterapiaan. En ottanut sitä. Sanoin, että haluan nyt katsella hetken. Parin viikon sisään on tapahtunut niin huima kehitys liikkumisessa, että päätin kuunnella äidinvaistoani ja sanoin pyytäväni lähetteen, jos tulee stoppi oppimiselle. Toivottavasti vaistoni ei ollut ihan pielessä! 😉

Minimiehellä täytyy olla jo isompien leluja. Enää ei vauvan purulelut ja helistimet kelpaa. Toinen on ihan tohkeissaan kun kaapista löytyy aina jotain uusia (siukun vanhoja) leluja. Alkuun parkkitalo ja pikkuautot oli ihan parasta mitä on ja nyt sitten ollut soittimet, hakka, tornipalikat ja muut on tosi mielenkiintoisia. Meidän Räyhä-Roope on muuttunut hurmaavaksi hymypojaksi! Siis lattialla ollessaan. Hymypoika hän on aina ollut kun on saanut täyden huomion, mutta tämä lattiallaolo on nyt ihan uutta!

Leo on myös nykyään tulilinjalla. Sitä revitään turkista, korvista, nenästä ja tassuista, jos vaan silmä välttää. Komennan toki Aleksanteria joka kerta ja kehun Leoa kun on nätisti. Sulo lähtee lätkimään kun minimies lähestyy, mutta Leo jää tuleen makaamaan ja oikein ojentaa itsensä kohti Aleksanteria. Kai se raukka on ihan innoissaan kun saa edes vähän ”huomiota”. Ja koirien luut! Voi pojat miten kiinnostavia ne Aleksanterin mielestä ovatkaan. Niistä ei voi millään pysyä erossa. Eikä myöskään takan luukuista, takkatyökaluista, puukorista, jalkalampuista, uunista ja astianpesukoneesta! Koirien ruoka- ja vesikupeista puhumattakaan! Niin ja sohvapöytiä on tosi kiva heiluttaa niin, että niillä olevat tavarat lentelee.

Tänään oli ihana auringonlasku. Osui sattumalta silmiin kun olin menossa sulkemaan sälekaihtimia. Mä en tykkää pitää pimeällä kadun tai naapurin puoleisia kaihtimia auki. Tuskin kukaan tänne nyt tiirailee, mutta jotenkin on sellainen olo, että olisi akvaariossa kun sisällä on valot ja ulkona pimeää. Metsän puoleiset verhot ovat kyllä auki kun ei siellä metsässä nyt ketään kulje. Paitsi naapuri aina joskus ulkoiluttaa siellä kissaansa remmissä otsalampun kanssa! Tulin kerran suihkusta ja nakuilin vaatehuoneessa ovi auki ja ruokailutilan ikkunasta sitten näin tämän naapurin otsalamppunsa kanssa. Tuli vaan mieleen, että ollaankohan me useinkin osuttu vaatehuoneelle samaan aikaan! 😉

Tänään on jo Aleksanterilla ollut parempi päivä. Sai nukuttua kahdet superpitkät päikkärit – pari tuntia kerrallaan! Tekee muuten ihmeitä sekä äidille että vauvalle. Molemmat ollaan oltu tänään ihan uusia ihmisiä! Minimies on kyllä ollut vielä vähän tukkoinen ja räkäinen, mutta parempi jo. Myös ääni on jo parempaan päin. Käheä se vielä on, mutta nyt se sentään kulkee! Toivottavasti ei tulekaan takapakkia enää ja huominen olisi jo tätäkin päivää parempi.