Päivän ei-niin-onnistunut asu

Sofia lähti aamupäivällä papan kanssa mökille laskemaan mäkeä ja me lähdettiin Topin ja Aleksanterin kanssa kauppaan. Käytiin Bauhausissa katsomassa laattoja keittiön välitilaan, mutta ei löytynyt oikein mitään sopivaa sekä Cittarissa ruokakaupassa. Mä lähdin näissä aamulla päälleni vetämissä vaatteissa, joissa ei sisänsä ole mitään vikaa:

20150110_183725.jpg

Mukavat ja helpot päällä.

 

20150110_183508.jpg

Ihanat kotivaatteet.

 

20150110_183700.jpg

Ihan kivan näköisetkin.

 

20150110_183542.jpg

Takaa hieman pidempi paita, jottei legginssipeppu vilku.

 

Paita on ikivanha löytö Ellokselta ja takaa siis pidempi kuin edestä. Hihat ovat vajaamittaiset ja väljät kainaloista. Legginsit ovat Gina Tricot:n urheiluvaatevalikoimasta. Niissä on vasemmassa sääressä iso teksti, mutta minulla oli kauppareissulla jalassa pitkät, matalakorkoiset nahkasaappaat, joten se ei näkynyt. Tykkään Gina Tricot:n legginseistä kun niissä on paksu ja napakka vyötärökuminauha eikä sellainen ohut ja puristava. Tai ainakin näissä ja sitten toisissa perus-mustissa legginseissä, jotka olen myös sieltä tilannut. Yleensä kyllä yritän lähteä kotoa muissakin kuin kotivaatteissa, mutta tänään lipsahti taas trikoopuolelle. 😉

Sitten asiaan. Eli takiksi valikoitui kaapista automaattisesti Budapestista pari vuotta sitten ostettu C&A:n kevyttoppatakki. Nopeasti muistan vilkaisseeni peiliin kun lähdettiin, että ihan hyvin sopii.

 

20150110_201035.jpg

20150110_200621.jpg

Edestä ja takaa. Ihan hyvin sopii!

 

Bauhausin reissu saatiin tehtyä ja Cittarissa sitten pyllistelin vauvanruokaosastolla keräillessäni Aleksanterin soseita ostoskärryyn ja Topi oli hakemassa soijakastiketta toiselta osastolta. Siinä sitten hetken kyykittyäni ja pyllisteltyäni Topi tuli takaisin ja naureskeli. Kysyin, että mikä naurattaa. Hän sitten tuumasi, että siinä pyllistellessäni näytti kaukaa katsottuna siltä, että minulla olisi ollut peppu paljaana! ”Kattelin aluks, että ketä tua pyörii p*rse paljaan!”, hän tuumasi hurmaavalla porinmurteellaan. Jep.

 

20150110_200740.jpg

O-ou!

 

Tosiaan siinä sitten kyykkiessäni ja pyllistellessäni paita nousi ylöspäin ja kun takki oli päällä niin kaukaa varmaan näytti siltä, että nimulla olisi ollut peppu paljaana! Kiva. Eipä taas tullut mieleenkään! Ensi kerralla sitten muistan tämänkin ja olen joko pyllistelemättä tai laitan pitkän takin.

 

20150110_201424.jpg

 

Tämä takki on muuten ihan suosikki. Tosi kovalla pakkasella on liian kylmä, mutta kevyillä pakkas- ja nollakeleillä on just sopiva. Tykkään tuosta tikkikankaan ja kultaisten helyjen yhdistelmästä sekä takin mallista. C&A on muutenkin sellainen kauppa, jossa täytyy käydä joka Budapestin reissulla monta kertaa! Niitä on Budapestissa ihan älyttömän monta. Teen niistä usein löytöjä itselleni ja lastenvaatteet ovat superhalpoja ja tosi hyvännäköisiä. Mun mielestä Topikin löytää sieltä aika hyvin vaatteita itselleen, nuorimmasta pikkusiskostani puhumattakaan! 🙂

Ihanaa muuten kun on viikonloppu! Nautitaan siitä.

 

Muoti Ystävät ja perhe Vanhemmuus Päivän tyyli

Isosisko

Meillä asuu maailman paras isosisko. Hän on itsepäinen, iloinen, herkkä, elävä, huolehtiva, viisas, hassu, omatahtoinen, määrätietoinen, avulias ja ennen kaikkea ihana. Rakas! Siitä päivästä lähtien kun hänestä tuli isosisko, olen tiennyt, että hänellä ja pikkuveljellä tulee olemaan aivan oma yhteys. Sitä ei voi sanoin kuvailla, mutta sen näkee pikkuveljen katseesta. Siitä hymystä, jonka pieni antaa isosikolleen. Niistä riemunkiljahduksista ja räkätyksistä! Siitä kuinka hän koskee isosiskon kasvoja ja kiskaisee hiuksista. Pieni katse ei aina meinaa pysyä isosiskon perässä, mutta yritys on kova, Isosiskolla kun on kaikista parhaat touhut!

Sen näkee myös isosiskon katseesta kun pieni ihminen nauraa ikenet loistaen hänelle. Sen näkee siitä, kuinka isosisko yrittää aina saada pikkuveljen paremmalle tuulelle kun joku kiukuttaa. Jos isosiskon taidot eivät riitä pikkuveljen tyynnyttämiseen, hän tulee pyytämään äidiltä, että voisitko ottaa pikkuveljen syliin. Yleensä näissä tilanteissa pikkuveljellä on kiljuva nälkä tai väsy. Sen näkee siitä, että isosiskolla on kova ikävä pikkuveljeä kun tämä on päiväunilla. Se näkyy myös siitä kun isosisko käy ohimennen suukottamassa pikkuveljeä!

Muistan kun olin sairaalassa ja isosisko tuli katsomaan pari tuntia sitten syntynyttä pikkuveljeään. Hän astui huoneeseen ja huusi: ”Missä se Aleksanteri on?”. Siinä ei paljon äitiä kyselty vaan marssittiin suoraan pikkuveljen sängyn luokse. Olen tiennyt heti ensimmäisistä kotona vietetyistä päivistä asti, että minun ei tarvitse murehtia, että Sofia satuttaisi tahallaan Aleksanteria. Olemme ottaneet Sofian, siitä asti kun tiesimme odottavamme, mukaan ihan kaikkeen. Odotusajan neuvolakäynneistä lähtien. Sofia on ollut alusta asti mukana odottamassa. Uskon, että sillä on ollut suuri merkitys!

Pikkuveljen syntymästä lähtien Sofia on ollut mukana hoitamassa Aleksanteria. Häntä ei ole missään vaiheessa laitettu sivuun eikä hän ole joutunut luopumaan mistään. Jakamaan hän tietenkin on joutunut, mutta ei luopumaan. Vanhempien huomiokin on jaettu, ei menetetty! Uskon, että sillä on ollut suuri merkitys kuinka me vanhemmat olemme isosiskoa kohdelleet. Jos hän olisi kokenut, että olisi joutunut luopumaan vanhempiensa huomiosta tai hänet olisi sysätty sivuun, en usko, että hän kohtelisi Aleksanteria yhtä rakastavasti ja huolehtivasti kuin hän tekee.

Usein täytyy isosiskon saada viettää aikaa myös yksin äidin tai isän kanssa. Silloin tällöin myös pyydämme Aleksanterille hoitajan kotiin tai viemme hänet mammalaan hoitoon, jotta voimme viettää isosiskon kanssa aikaa ihan vain äidin, isän ja isosiskon kesken. Ne ovat sellaisia hetkiä, jolloin isosisko varmasti tuntee edelleen saavansa huomiota juuri niinkuin ennenkin. Ne ovat hetkiä, jotka on tarkoitettu vain hänelle!

Monesti mietin, että jotain olen tässä elämässä tehnyt oikein kun olen tuollaisen tytön saanut!

 

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Lasten tyyli