Pakkaskukkia ja tyttöjen juttuja
Huomasin toissapäivänä saunasta tullessani (meillä on siis sauna ulkorakennuksessa) kuinka kauniita kukkia pakkanen olikaan tehnyt kuistin ikkunalasiin.
Kaunista.
Tänään lähdimme päivällä Sofian kanssa pakkasta uhmaten leikkimään Sofian ehkäpä parhaan kaverin luokse. Tytöt ovat vanhoja hoitokavereita ja olemme yrittäneet nähdä aina mahdollisimman usein, koska Sofia ja A tulevat ihan mielettömän hyvin toimeen keskenään. Totuus on, että näemme kuitenkin liian harvoin, ehkäpä kerran-pari kuukaudessa, mutta kuten A:n äiti N sanoi, työelämä häiritsee pahasti vapaa-aikaa. Olen huomannut, että jos näämme harvoin, tytöt käyvät ihan kierroksilla nähdessään pitkästä aikaa ja siitä syntyy sitten loppujen lopuksi jos jonkinmoista draamaa! 😀 Tällä kertaa säilyimme ilman kun viime kerrasta oli parisen viikkoa.
Ihana nähdä kuinka tytöt leikkivät keskenään ja kikattelevat kaiken maailman tyttöjen jutuille. Kyllä leikki-ikäiset lapset vaan tarvitsevat myös ikäistään seuraa! A:n äiti on myös hyvin pitkälti samoilla aallonpituuksilla kanssani ja tulemme älyttömän hyvin juttuun vaikka elämäntilanteemme ovatkin erilaiset. Olemme samaa ikäluokkaa, tyttömme ovat melkein samanikäiset (vuosi ikäeroa) ja ajattelemme niin kasvatusjutuista kuin muistakin asioista hyvin samantyylisesti. Kahvikupin ääressä tulee höpöteltyä kaikenlaista samalla kun tytöt leikkivät. Paitsi, että N ei juo kahvia.
Volvon mittari näytti -17’C puoli kahden maissa. Aamulla oli yli -20’C!
A:n ja N:n luona vieraillessa vierähti kolmisen tuntia, mutta se ei ollut ilmeisestikään riittävästi, sillä kotiin tullessa Sofialla oli jo hirveä ikävä A:ta. Täytyy taas nähdä mahdollisimman pian niin vältytään draamalta! 🙂
Mukavaa alkuviikkoa!
