Koti Kumpulassa

21.12.2014 riika v.

Postia pukilta

Perjantaina koputettiin oveen (ovikellosta on patterit kai loppu). Ovella oli mies, joka kysyi minulta, että olenko Sofia. Pitelin Leoa turvasta kiinni ja vastasin, että ei, en ole. Sofia on tuossa sisällä, mutta ei nyt pääse tähän ovelle kun en viitsi tai pysty avaamaan väliovea kun tämä tässä haukkuu, vauva nukkuu ja toinen koira kyttää oven toisella puolella. Se, joka ei hauku. Sofialle oli paketti Amazonilta. Ihmettelin kun en kyllä Sofian nimelle ollut mitään tilannut. Joululahjoja kyllä, mutta en Sofian nimelle.

Sofia oli aivan innoissaan kun avasi pakettia, josta paljastui tälläinen:

Kortissa luki näin:

Vähänkö Sofia oli ihmeissaan, innoissaan ja ylpeänä! Minulla ei ollut tiedossa, että keneltä paketti voisi olla, mutta arvaus kyllä. Ajattelin, että varmaankin Sofian kummisedältä.

Ihastelimme pakettia sekä korttia ja mietimme, että koska sen saa avata. Montako yötä vielä. Laitoimme paketin sitten kuusen alle muiden pakettien joukkoon aattoa odottelemaan.

Olen monesti miettinyt, että mitenköhän Amazonin ”lahjapalvelu” toimii. Nyt tuli todistettua, että hyvin. Todella hyvin! Paketti tuotiin vastaanottajan kotiovelle, lahja oli tyylikkäässä pakkauksessa ja korttiin oli tulostettu juuri se teksti, jonka lähettäjä oli halunnut. Jopa ä-kirjaimet olivat niinkuin pitikin.

Keep your gift a surprise.

Paketissa oli sitten kirjekuori, jossa luki selvästi päällä, että älä avaa tätä, jos et halua tietää, mitä saat lahjaksi. No, minä avasin, koska halusin tietää keneltä lahja on, jotta voisin laittaa kiitosviestin! Ja lahja oli kuin olikin Sofian kummisedältä. Sitä en tietenkään Sofialle kertonut!

Kuoressa tosiaan oli tilauserittely, lähettäjän nimi sekä ohjeet palautusta varten, jos sellaiselle tulee tarvetta. Lahjan hintaa ei tietenkään lukenut! Kuorta ei olisi tarvinnut avata, jos tosiaan pakettikortissa olisi lukenut, keneltä lahja on. Tässä meidän tapauksessahan siis lahja oli joulupukilta! 🙂

Yllätys oli ihana ja sai Sofian todella onnelliseksi! Eilenkin kun olimme serkkuni vauvakutsuilla, hän taisi siellä mainostaa, että sai joulupukilta paketin postissa. Oli muuten ihanat vauvakutsut, jotka säilyivät viime hetkeen asti yllätyksenä! Sofia oli taas aivan innoissaan juhlimassa kun vain alkujännityksestä selvisi.

Avainsanat: #Amazon, #joululahja, #postipaketti, #yllätys

Hyvinvointi Sisustus Mieli Lasten tyyli

20.12.2014 riika v.

Se niistä sosehommista

Kirjoittelin aiemmin kuinka minä olen sosehommat hoitanut. No, sitten kuvioihin tuli tämä:

Me siis lähdetään maanantaina käymään Luvialla Topin vanhemmilla. Ollaan siellä yötä ja en millään jaksaisi raahata sinne mukanani pakastamiani soseita, joten ostin summassa Prismasta yhden purkkiruuan ja halusin kokeilla, josko minimies suostuisi syömään sen. Ajattelin, että ei varmana kelpaa, kun nämä purkkiruuat kun ovat kaikkialla niin mollattuja ja haukuttuja. ”Kamalan makuisia ja koostumuskin on niin hirveä! Kuka niitä nyt edes viitsii vauvalleen tarjota. Sääliksi käy. Kun kerran on vauva päässyt oikean ruuan makuun niin ei kyllä näitä syö.” Ja mitä muita näitä nyt sitten onkaan.

No joo. Aleksanteri veti tämän Muksun bataatti-lihapadan ihan himolla! Ihan koko purkin. Selvä. Jos nämä nyt ihan oikeasti maistuvat niin paljon paremmilta kuin minun soseeni niin olkoon! Niillä Sofiakin kasvoi vuoden ikäiseksi ennen kuin sai syödä samaa ruokaa kuin me, joten antaa mennä vain. Ihan oikeasti, oli pakko maistaa itsekin ja ihan hyvältähän se maistui. Siinä oli makua! Myös tuoksu oli parempi kuin kotitekoisissa. Omat soseet ovat olleet mielestäni melko mauttomia ja pakastuksen jälkeen koostumus on ollut melko ällöttävää. Puhumattakaan niistä pakastetuista liha- ja kanasoseista. Yäk! Ihan kuin koiran oksennusta.

Ainakin Muksun kyljessä lukee, että lastenruuat eivät sisällä säilöntäaineita. Tiedän kyllä, että ne varmasti kuumennetaan todella, todella kuumiksi, jotta ne saadaan säilymään ja siinä mahdollisesti kaikki mahdolliset ravintoaineet ja bakteerit kuolevat. Suurin osa on vettä jne. No, ei ainakaan purkkien tekstien mukaan ole, jos niihin nyt on uskominen. Minun tietääkseni myös pellot, joilla kasvikset viljellään, ovat hyvin valvottuja. Tai ainakin niin jostain luin. Olen usein miettinyt, että mitäköhän torjunta-aineita ja myrkkyjä niilläkin chileläisillä pelloilla on käytetty, joista ne bataatit, joita olen Aleksanterille soseutellut, on nostettu.

Ja haluan, että Aleksanteri tottuu pienestä asti eri makuihin ja minua on vaivannut jo pitkään, että en saa soseisiin tarpeeksi vaihtelua. Kaupan hyllyjen soseissa vaihtelua näyttäisi olevan! Joo, voisinhan maustella omiakin soseita jne., mutta hyllyt vetävät kummasti puoleensa helppouden ja edullisuuden nimissä. No joo. Puolensa kaikella. Nyt kuitenkin meidän vauvanruokakaapissa näyttää tältä:

Puurot, maidot ja soseet rivissä.

Avainsanat: #purkkiruoka, #vauvan ruoka

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Lapset