Itse olen pitänyt itseäni kotiäitinä, sillä hoidanhan lapsiani kotona. Hiljattain minua kutsuttiin kotirouvaksi ja se nauratti! Tuli mieleen 50-60 -luku ja todelliset kotirouvat eli vaimot, jotka hoisivat kotia kun miehet olivat töissä. Oli lapsia tai ei, vaimo oli kotona eikä töissä. Koti oli aina viimeisen päälle ja kun mies tuli töistä kotiin, oli vaimo ottanut pikku torkut, jotta jaksoi palvella töiden väsyttämää miestään ja vähintäänkin tarjoilla tälle lasin viskiä.

No, mutta. Meillä ei homma ainakaan ihan niin pyöri vaan itse tosiaan koen olevani kotiäiti eli äiti, joka hoitaa lapsensa kotona. Siinä lastenhoidon ohella yritän parhaani mukaan hoitaa myös kodin, mutta myönnetään, että ihan aina täällä ei siltä näytä. Leikkihuoneen lelut on räjäytetty pitkin taloa jne., mutta pyykit ja astiat sentään on yleensä kyllä pesty. Ei tosiaan miesraukkakaan pääse helpolla kun töistä kotiin palaa eikä siinä kohtaa paljon viskiä kaadella.

Useinhan tätä kotiäitiyttä kritisoidaan rankasti, mutta itse koen sen tärkeänä perheeni hyvinvoinnin ja arjen pyörimisen kannalta. Se ei ole aina mahdollista ja itsekin esikoisen ollessa ihan liian pieni, jouduin menemään taloudellisista syistä töihin. Nyt kun pystyn kotona olemaan, on todella mahtavaa nähdä omien lasten kasvavan ja kehittyvän. Koen, että pystyn olemaan läsnä heidän lapsuudessaan.

Tämä ei aina ole mahdollista ja toisaalta, se ei todellakaan sovi kaikille! Tulee itsellekin hetkiä, jolloin mietin, että kuinka paljon helpompaa olisi, jos olisin töissä. No eihän se nyt varmasti niin ole ja ne ajatukset menevät nopeasti ohi. Tällä hetkellä minun paikkani on täällä kotona lasten kanssa. Koen olevani etuoikeutettu kun saan tehdä tätä ainutkertaista työtä, mutta ymmärrän, että joku toinen äiti haluaa esimerkiksi edetä urallaan. Kotoa käsin se ei välttämättä onnistu!

Minulla itselläni ei ole tarvetta arvostella niitä äitejä, jotka valitsevat sen työssäkäymisen. Miten ihmeessä voisin sanoa, että se on väärin tai kritisoida heidän valintojaan? Se tuntuisi melko hölmöltä. Viime postauksessa kirjoitin, että jokaisen täytyy tehdä niinkuin heidän perheelleen on parasta. Meidän perheelle paras vaihtoehto on, että hoidan lapsia kotona, mutta kaikille se ei sovi eikä taas kaikille se edes ole mahdollista.

Mutta yhta asiaa  pyydän. Älä kutsu minua kotirouvaksi. Minun korvaani tässä minun elämäntilanteessani sillä on tosi ilkeä kaiku. Olen kotiäiti. Äiti, joka hoitaa lapsensa kotona.

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. 🙂