Minuakin ihmetyttää ihmisten kiihkomielisyys ja ilkeys täällä somemaailmassa. Mitä he luulevat saavuttavansa olemalla ilkeitä? Luuleeko joku, että niin voi saavuttaa jotain hyvää? Tai ylipäänsä saavuttaa sitä mitä ikinä haluaakaan saavuttaa? Olemalla ilkeä harvoin saa vastapuolta avoimesti kuuntelemaan, mitä sinulla on sanottavana, sillä toinen sulkeutuu aivan varmasti sillä sekunnilla kun alat ilkeillä ja kiihkoilla.

Olemalla ilkeä, toisestakin tulee helposti ilkeä ja silloin vain loka lentää eikä ketään oikeastaan enää kiinnosta mikään muu kuin oma etu ja toisen mielen pahoittaminen. Ei kiinnosta enää kuunnella mitä toisella on sanottavana, koska toinen on tehnyt kaikkensa loukatakseen sinua. Et todellakaan halua olla samoilla linjoilla ihmisen kanssa, joka juuri on ollut sinulle inhottava. Et vaikka toisella voisi olla kuinka järkevää sanottavaa tahansa.

Usein blogi- ja somekommentit ovat ilkeitä. Esimerkiksi rokotepostauksen yhteydessä joku rokotevastainen kommentoi tämänsuuntaisesti: ”Huhhuh mitä paskaa saa taas lukea” (kommentti on sittemmin poistettu ilmeisesti kirjoittajan tai ylläpidon toimesta). Siihen tietenkin kunnon räpätys päälle, että kirjoittaja ei tiedä mitään ym. Tuollaisen kommentin jälkeen on mahdotonta enää saada minua kiinnostumaan siitä mitä ikinä onkaan sanottavana. Ei vaan enää siinä kohtaa välity perille asti mikään muu kuin vihamielisyys ja kiihkoraivo.

Harmi, että useimmat kommentit ovat juuri tuota luokkaa ja miljoona kertaa pahempia varmasti. Ollaan ilkeitä ja inhottavia. Jos tavoitteena on saada muut kuuntelemaan, kannattaa kommentoida fiksusti ja asiallisesti. Silloin vielä on joku mahdollisuus saada toinen oikeasti kuuntelemaan ja edes yrittämään ymmärtää mitä sanot. Kun huudat tai kiihkoilet ja olet inhottava, kukaan ei oikeasti kuule muuta kuin huutosi ja kiihkosi. Asiasi jää huudon varjoon, kuulematta.

Minä en näistä ilkeilyistä loukkaannu tai ota itseeni. Siitä ei ole kyse. Jos joku on sitä ”huhhuh mitä paskaa” -mieltä niin siinähän sitten on. Jokainen ajattelee juuri niinkuin haluaa, mutta tuntuu hölmöltä, että jotkut näkevät kovasti vaivaa huutamiseen ja ilkeilyyn oman asiansa ja uskomuksensa nimissä eikä itse asia kuitenkaan käy ilmi. Jos kaikki ne kommentit, jotka esim. blogin Facebook-sivuillani tässä rokotekeskustelussa olivat (nyt siis kommentteja siistitty), olisivat olleet hyvässä hengessä kirjoitettuja, ehkä olisin jaksanut kuunnella, mitä asiaa kommentoijilla oli. Jopa ehkä perehtyä asiaan, mitä yrittivät sanoa. Mutta, jos kommenttien läpi loistaa se kiihkomielisyys ja ilkeys niin ei kiitos. Harmi kyllä silloin myös ne asialliset kommentit jäävät huomioimatta.

Jos siis vain haluat olla ilkeä, sen kun. Se kertoo sinusta (ja minusta) paljon. Mutta, jos haluat saada jotain asiasi eteen aikaiseksi, ei kannata ilkeillä tai kiihkoilla. Ei vaikka kommentointisi kohde (eli vaikkapa minä) olisi kuinka provosoiva tahansa. Kukaan ei kuuntele mitä yrität sanoa kun olet ilkeä.

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. 🙂