Positiivisia, osa 672

Oon siis yrittänyt keskittyä positiiviseen, mutta aina se ei ihan onnistu! Välillä meinaa rankat päivät viedä mukanaan, mutta oon koittanut napsia kuvia aina niistä hyvistä jutuista ja hetkistä, jotta muistaisin kuinka hyvin kaikki on. Täältä pesee muutama otos:

Koirat on kyllä hölmöjä! Niille me usein nauretaan Sofian kanssa. 🙂

Sulo pahvilaatikossa.

 

Leo nuken kantokopassa. Tästä ei muuten hyvä heilunut kun Sofia huomasi mihin Leo oli mennyt! 😉

 

Sulo ja niin makoisat takkapuut.

 

Koiraveljet.

 

Sofia on kova ostelemaan yllätyksiä. Ihana neiti! Tykkää antaa lahjoja kun näkee kuinka onnelliseksi se tekee muut. :)

 

Äidin mukin sain jokunen aika sitten. Kahvikin maistuu tästä erityisen hyvälle. ;) Ostimme joskus Topille isänpäivälahjaksi ”maailman paras isä” -mukin, joten nyt meillä molemmilla on sitten omat mukit.

 

Hajuveden sain toissaviikonloppuna. Sofia oli kuulemma ollut ehdoton, että hän haluaa ostaa äitille hajuveden! :)

 

Nämä minun kaksi ihanaa lastani. Vaikka välillä kysellään hermoja, ovat he niin ihania ja antavat niin paljoa iloa elämään! Sofia on jo niin iso, että hänen kanssaan on tosi hauskaa eikä koskaan tule tylsää. Aleksanterin kanssa on rankkaa, mutta uskon, että kun hän oppii liikkumaan, alkaa helpottaa. Niin kävi ainakin Sofian kanssa silloin aikanaan. Vauvavuosi on se kaikista rankin!

 

Aleksanteri viihtyy Sofian kanssa tuossa kävelytuolissaan. Ihanaa kun hän viihtyy niin hyvin siukun leikeissä ja siukku jaksaa viihdyttää häntä!

 

Sain Sofialta myös lahjan, jonka hän oli itse paketoinut ja kirjoittanut kortin. Hän oli yrittänyt kirjoittaa, että ”äiti vau”. Aika lähelle meni! Paketissa taisi olla hänen oma laukkunsa.

 

Tuo prinsessa tuolla taustalla! :) Ihana. Ja on muuten aika uupuneen näköinen äiti.

 

Mukavaa loppuviikkoa kaikille! Me yritetään taas aamulla päästä muskariin yhdeksäksi. :D