Ruuhkaa

Apua. Mä oon täällä ruuhkavuosien kourissa. Nyt todellakin on pikkuhiljaa ruvennut valkenemaan miksi tätä elämänvaihetta ruuhkavuosiksi oikein kutsutaankaan. Nyt on keskiviikkoilta ja mä oon ihan finaalissa! Mutta ei. Vielä pari päivää ennen viikonlopun alkua. Jaksaa jaksaa!

Eskari on alkanut ja musta tuntuu, että en mitään muuta teekään kuin revin tuplarattaita (niistäkin on ollut tarkoitus kirjoittaa) auton perästä ja raahaan turvakaukaloa kodin sekä auton väliä. Neljä tuntia menee yllättävän nopeasti pikkupojan ja vauvan (jo melkein neljä kuukautta vanha!!) kanssa kotona, ulkona tai kaupassa. Ja taas mennään kohti eskaria!

Tanssiharrastukset ovat myös alkaneet. Siis Sofialla. Omista harrastuksista voi vain haaveilla! Tiistaisin baletti alkaa jo puoli viideltä, joten raahaan taas kerran pikkupoikaa ja vauvaa sekä tuplarattaita sähköautolla ympäri kaupunkia. Niin, mä ajan nykyään Nissan Leaf -sähköautolla. Siitäkin on pitänyt kirjoittaa, mutta en ole ehtinyt! Keskiviikon tanssitunnille lähtiessä tehdään läpystä vaihto Topin kanssa ja mennään normaalisti vain Sofian kanssa kaksin.

Mutta siis yllättävän paljon hommaa tuosta eskarista! Saa mennä tukka (sekin on muuten vaalentunut) putkella kokoajan. Ja sitten sieltä ollaan saatu jo pari flunssaakin koko porukalle. Täitäkin on ollut tarjolla, mutta ne ollaan ainakin tähän asti saatu vältettyä täinestosuihkeella.

Vauvan kanssa on mennyt tosi hyvin! Siitäkin on ollut tarkoitus kirjoitella. En tiennyt, että noin kilttejä vauvoja on olemassa. Nukahtamisen kanssa on ollut vähän ongelmia ja pari flunssaa on pientä kiusannut, mutta muuten on mennyt tosi hienosti! Koputan täällä nyt tietenkin puuta rystyset verillä. Havahduin itseasiassa siihen, että ihan näinä päivinä voidaan alkaa maistella kiinteitä kunhan tästä flunssasta toivutaan! Melko nopeasti on aika mennyt.

Matot on nostettu kesän jäljiltä takaisin sisään ja keittiökin on saanut uuden maton, josta on myös ollut tarkoitus kirjoittaa. Piha on rempattu uuteen uskoon ja lasten serkkupoika muuttaa ihan lähelle!

Haluaisin myös uuden sohvan. Tiedän ihan tasan tarkkaan millaisen, mutta en ole vielä saanut Topia ylipuhuttua! Lastenhuone tarvitsisi uuden maton ja Aleksanterikin on saanut isojen poikien sängyn. Ei muuten mennyt ihan kirjojen mukaan siihen siirtyminen! Siitäkin piti kirjoittaa.

Sain myös vitamiinisuihkeita testiin ja niitä ollaan onneksi muistettu käyttää, mutta en ole ehtinyt vielä niistä kirjoittaa, mutta eiköhän tämä tästä! Pidettiin muuten siskolleni yllätyksenä babyshowerit ja Sofiakin täytti kuusi vuotta. Niitäkin on juhlittu moneen otteeseen!

Tsemppiä kovasti kaikille muillekin ruuhkavuosissa tarpoville! Koitetaan kuitenkin nauttia näistä ajoista, sillä niitä ei koskaan saa takaisin ja ne kuitenkin määrittelevät lastemme lapsuuden. :)

 

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)

suhteet oma-elama mieli vanhemmuus