Someäiti

Nyt vellovaan someäitikohuun on pakko kirjoittaa muutama sana itsekin! Kaikkihan siis pohjautuu siihen Hesarissa olleeseen Helsingin kaupungin mainokseen, jossa oletettavasti someäiti käyttää iloisena tablettia samalla kun koira repi tyynyä, poika roikkuu kattokruunussa ja tytär itkee pää punaisena. Teksti kuului näin: ”Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa”.

Ensinnäkin, yksi huonoimmista mainoksista ikinä! Ymmärrän toki mitä sillä ajetaan takaa. Ymmärrän kyllä, että jos vanhempi (tai kuka tahansa lasta hoitava ihminen) kiinnittää jatkuvasti kaiken huomionsa johonkin muuhun kuin lapseen ja lapsen puuhiin, tuntuu se lapsesta pahalta ja pitkään jatkuessaan sillä voi olla vakavat seuraukset niin henkisesti kuin fyysisestikin. Oli sitten kyse välinpitämättömyydestä, joka johtuu somesta, telkkarista tai sanomalehdestä. Oli sitten kyseessä äiti, isä tai lastenhoitaja.

Mutta se vaikutelma, joka tästä mainoksesta välittyy, on, että someäidit pahoinpitelevät lapsiaan tuijottamalla tablettia koko päivän. Miltähän tuntuu tänäkin viikonloppuna perheen sisällä turpaan saaneista naisista, lapsista ja miehistä kuulla, että ”välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa”? Olettaisin, että sieltä Helsingistäkään se ”entisajan väkivalta” ei kuitenkaan ole mihinkään kadonnut! En siis todellakaan vähättele henkistä väkivaltaa tai välinpitämättömyyttä, mutta jotenkin tuo mainos antaa ymmärtää, että enää ei ole minkään muunlaista väkivaltaa kuin tuota someäitien välipitämättömyyttä perhettään kohtaan.

 

 

Minua saa kutsua someäidiksi. Ei haittaa yhtään! Olenhan aktiivinen somessa ja vieläpä kolmen lapsen äiti. Somejuttuni koskevat melkolailla lapsia ja kotia, joten ei minua haittaa, jos joku lukee minut someäidiksi. Ei minua haittaa sekään, että minua kutsutaan kotiäidiksi! Olen kotona ja äiti. Mitäs sitten? Mutta se minua kyllä häiritsee ja pahasti, jos joku on sitä mieltä, että laiminlyön tai pahoinpitelen lapsiani olemalla someäiti. Vähän sama kuin ne kommentit, että kun olet äitiyslomalla ja hoidat lapsia kotona niin makaat kotona sohvalla päivät pitkät. Olen kyllä kateellinen, jos jollain kotiäidillä on sellaiseen mahdollisuus!

Toivottavasti Helsingin kaupunki on yhdessä mainostoimistonsa kanssa miettinyt asian läpi ja ovat tulleet mainosta julkaistessaan siihen tulokseen, että siitä syntyvä negatiivinen kohu saa aikaan niin paljon keskustelua, että sillä on positiivisia vaikutuksia jossain kohtaa. Että jossain kohtaa kohu saavuttaa vanhemmat, jotka todellakin laiminlyövät lapsiaan kenties huomaamattaan, ymmärtävät tekevänsä väärin ja muuttavat käytöstään. Vai voiko sellaista edes tehdä niin ettei sitä huomaisi?

Turhaan meitä vanhempia ei selvästikään välinpitämättömyydestä varoitella, sillä esimerkiksi meidän eskarin portilla on kyltit, joissa vanhempia käsketään laittamaan puhelimet pois ja valmistautumaan päivän tärkeimpään tapaamiseen. Eihän näitä kylttejä olisi, jos vanhemmat keskittyisivät lapsiinsa ja heidän kuulumisiinsa hoitopäivän päätteeksi. Aika surullista oikeastaan!

Toivon tämän kohun keskellä, että nyt jossain joku tuore äiti ei eristäydy kokonaan ystävistään ja läheisistään siinä pelossa, että WhatsApp -viestiin vastaaminen ja vauvan kanssa touhuaminen ovat jotenkin väärä yhdistelmä! Ei ole, jos et ole naama puhelimessa kiinni koko päivää.

 

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)