Uutta ja ihmeellistä

Vaikka viime kerrasta on vain kaksi vuotta, on kaikki tässä vauva-ajassa niin uutta ja ihmeellistä! Uskomatonta kuinka sitä unohtaa kaiken rytmittömyyden ja vauvan ehdoilla elämisen kun on jo päässyt tottumaan kahden isomman lapsen kanssa elämisen helppouteen.

On tässä oma sopeutumisensa siihen, että vastasyntyneellä ei todellakaan ole minkäänlaista rytmiä ja meillä on täällä vanhempien ilona vielä puolilta öin pieni seuralainen, joka vaatii maitoa maidon perään. Sitä on jo niin tottunut, että lapset menevät viimeistään yhdeksältä nukkumaan ja sitten on sitä omaa aikaa!

Ei sitä muistanutkaan kuinka kamala vaihe tämä on kun maito nousee. Kipua ja kivikovia tissejä! Muistin kyllä, että imetyksen harjoittelu on vaikeaa ja tuskallista, mutta senkin olin kuitenkin unohtanut näköjään. Tämä neiti sentään on suostunut pääasiallisesti rintaa syömään toisin kuin sisaruksensa. Sinänsä itse imetyksen aloitus on ehkä ollut helpompaa, mutta kivuliasta se kyllä on edelleen!

Tänään oltiin ensimmistä kertaa nelistään lasten kanssa kotona kun Topi oli töissä. Kyllä siinä heti tuli käytännön ongelmia vastaan, mutta onneksi päivä sujui loppujen lopuksi hyvin. Mutta minä taidan tästä mennä alakertaan katsomaan, onko Topi saanut pienen nukahtamaan jo vai vieläkö siellä on täysi show pystyssä. Toivotaan hyvää yötä kaikille!

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)