Yritys olla tekemättä mitään

Mua alkoi toissa yönä ihan yhtäkkiä sattua kamalasti vasempaan kylkeen ja alavatsaan vasemmalle puolelle. Alaselkäkin oli ihan tulessa. Pari – kolme tuntia siinä kävelin ympäri alakertaa, yritin venytellä ja hieroa kylkeä sekä selkää. En oikein osannut paikallistaa kivun lähdettä, tunsin vain, että koko vasen puoli oli kivun vallassa. Tunnustelin jatkuvasti kohtua, mutta se ei onneksi supistellut ja vauvakin ilmeisesti tunsi, että olen kipeä kun hän liikkui tavallista agressiivisemmin.

En oikein tiedä oliko kipu peräisin selkä- tai kylkilihaksista vai mistä, mutta ihan älyttömästi sattui! Mietin jopa hetken aikaa, että pitääkö tässä oikeasti soittaa ambulanssi tai ajaa itse Acutaan kun kipu ei ottanut hellittääkseen. Aikaisemmin ei ole kyllä missään raskauksissa moista ollut ja toivon tosiaan, että näitä ei tule lisää! Sitten joskus kolmen maissa kun kipu helpotti sain unen päästä kiinni ja nelisen tuntia unta ennen kuin Aleksanteri heräsi. Viime yö onneksi sujui ihan normaalisti. 

Istuin surkean yön jälkeen lasten kanssa aamutokkurassa sohvalla kahvikuppi kädessä ja näin ruokailutilan ikkunasta, että takapihan terassin takaa hyppi neljä peuraa peräkkäin! Ensin pomppi yksi, sitten toinen, kolmas ja neljäs. Hetken aikaa piti hieroa silmiään ja uskotella itselleen sekä Sofialle, että tosiaan, siellä juoksi peuroja. Tosi absurbi näky! 😀 Mentiin tietenkin heti katsomaan, mutta olivat kadonneet metsään tai jonkun naapurin pihaan.

Ei näy peuroja, mutta siitä ne loikkivat!

 

Päätin sitten aamulla, että tänään ei tehdä yhtään mitään ylimääräistä vaan yritän ottaa rauhallisesti. Olin ihan poikki ja tottakai stressaantunut kun en tosiaan tiedä mistä kipu johtui. Mieskin reissaa kaikki työpäivät ympäri Suomea, joten hänestä ei paljon apuja ole päiväsaikaan kotona ja jos vaikka tarvisikin äkisti lääkäriin päästä niin kyllä se olisi pappa, jonka puhelin siinä vaiheessa pirisisi ihan ensimmäisenä! Onneksi on läheisiä samassa kaupungissa.

Mutta siis, päätettiin olla tekemättä mitään ekstraa. No joo, kaikki, joilla on lapsia tietävät varmaan, että se ei ole mahdollista vaikka miten yrittäisi! Aloiteltiin päivää kuitenkin rauhallisesti autoleikeillä ja kulmien värjäyksellä. Tehtiin kaurasmoothiet ja juotiin ne tietenkin sohvapöydän äärellä. Eilisen smoothieen kuului ”kaurapuuron” lisäksi kotimaisia mustikoita ja mansikoita, Alpron kookosjuomaa, appelsiinituoremehua, maustamatonta rahkajugurttia, avokado sekä banaani. Maistuu aina takuuvarmasti meille kaikille!

 

Kulmien värjäys jaksaa aina naurattaa Aleksanteria!

 

 

Aamupalan jälkeen lapset halusivat piirtää ja itseasiassa yllättivät minut piirtämällä yllättävän kauan ihan kaikessa sovussa! Käytiin myös alakerrassa petaamassa sängyt ja laittamassa pyykit koneeseen. Sen jälkeen päätettin lähteä ulos kun ilma oli niin hyvä. Ei ollut kylmä, ei satanut tai tuullut. Ei siis löytynyt tekosyitä ja kotona alkoi tekeminen loppua kesken! Päästiin sitten ulos ja yön aikana oli satanut sen verran lunta, että en pystynyt olemaan tekemättä lumitöitä vaikka varmaan olisi ollut järkevää ottaa iisisti. Lapset viihtyivät pihalla tosi hyvin ja heillä oli ihan omat juttunsa ja touhunsa!

 

 

Ulkoilun jälkeen tultiin huudon kanssa sisään kun pikkuveli olisi mielummin jäänyt hankeen istumaan kuin tullut kotiin lounaalle. Toisella oli kuitenkin ihan sudennälkä kun lautanen tyhjeni alta aikayksikön kun ensin sain ruuan lautaselle asti! Ei ollut helppo homma kun toinen karjui ja roikkui puntissa kiinni. ”Lisää” -komento tuli myös erittäin napakasti ja lautasta täytettiin uudelleen. Ruuan jälkeen alkoi ilmeisesti uni painaa kun pikkumies otti muutamat autonsa kainaloon ja meni sohvalle pötköttämään. Vaihdettiin vaippa siinä samalla ja jonkin tovin päästä vein poikasen nukkumaan alakertaan.

 

 

Päikkärijoogan jätin kuitenkin välistä kun ajattelin etten nyt turhaan rasita paikkoja vaikka joku kevyt jooga olisi voinut tehdä hyvääkin. Laittelin astiat, sytytin takan, keitin kahvin ja touhuiltiin Sofian kanssa tyttöjen juttuja. Siinä sitten pikkuveli heräilikin ja oli melkoisen kiukkuisella tuulella. Mikään ei oikein ollut hyvin ja kaiken lisäksi lempparimurotkin oli loppu, joten välipalasta ei meinannut tulla mitään! Kiukuteltiin siinä sitten hetken aikaa ja Topi tuli kotiin. Lähtivät Aleksanterin kanssa ruokakauppaan ja kun sieltä palasivat, lähdettiin me Sofian kanssa jumppaan.

 

 

Jumpassa oli taas ollut kivaa ja innoissaan neiti kertoi mitä kaikkea olikaan oppinut! Siukku piti pikkuveljellekin jumpan vielä kotona ja meni sitten Topin kanssa pesulle. Iltapalat syötiin sohvalla ja molemmat menivät yhtäaikaa nukkumaan vierekkäisiin sänkyihinsä! :) Me syötiin vielä illallista ja katseltiin Netflixiä jonkun aikaa.

Tänään ollaankin sitten taas vietetty kotipäivää kun molempien lasten nenät alkoivat aamulla vuotaa. Taidettiin saada kerhosta tuliaisia, sillä katselin kauhuissani kuinka joka toisen lapsen nenä valui räkää ja tottakai lapset leikkivät samoilla leluilla ja askartelivat samoilla välineillä. Eipä siihen muuta tarvita! No, toivottavasti menisi kevyenä flunssana ohi.

 

-R

Blogia voit seurata myös Facebookissa, Instagramissa (@kotikumpulassablogi) ja Bloglovin’ssa. :)