Joskus on hyvä elää pehmustetussa kuplassa. Kun ei tiedä muusta menosta mitään, tulee oltua tyytyväinen siihen mitä on ja tehtyä itselleen sopivia ratkaisuja. En tiennyt, että esikoisemme oli suuritarpeinen vauva, koska suurta ollaan aina suhteessa johonkin toiseen. En tuntenut vauvoja, joten minulle esikoinen oli vauvan prototyyppi ja sellaisenaan juuri oikean kokoinen kaikissa suhteissa. Hän viihtyi […]

Miltä tuntuu, kun pitkällisen etsinnän jälkeen nettipalvelu läväyttää eteesi juuri sopivalta tuntuvan tarjokkaan? Ensipäivät netin välityksellä menevät ihastuksen vallassa, vatsanpohjassa kutittelee eikä ajatuksiin mahdu oikein mitään muuta, huomaat tuijottelevasi samoja kuvia uudestaan ja uudestaan vaikka tarkoitus oli tehdä jotain hyödyllistä. Ennen ensitapaamista käytkin jo niin ylikierroksilla, että matkalla ensiesittelyyn meinaat voida pahoin.  Olisipa tämä se! […]

Jokaisella on omat sokeat pisteensä ja epäloogisuutensa elämänsä perustuksissa. Ihmetellään, miksi ihmeessä toinen antaa kolmivuotiaansa maustaa ruokaansa ketsupilla, mutta ei sitä, miksi itse käyttää oman kolmivuotiaansa janojuomana mehua. Vastustetaan yksityisautoilua ja käydään useammalla lentolomalla vuodessa. Pyritään syömään kauden kasviksia ja ostetaan lapselle Etelä-Amerikasta tuotuja hedelmiä melkein keskellä talvea. Että joo, meidän seiskaveellä (kasvisyöjän lapsella!) on hyvin […]

Laiskalla on usein paitsi helpompaa myös mukavampaa. En ole kovin siivousorientoitunut enkä jaksa varsinkaan työpäivän jälkeen tehdä oikein mitään yleisen viihtyvyyden eteen. Vähät neliöt, lelujen suuri määrä ja lasten askarteluinto takaavat, että sekamelskassa löytyy (paitsi silmälasit ja puhelin multa ovat aina hukassa). Joten mä olen aktiivisesti välittämättä tuosta sulottomasta sekaisuudesta ja sen sijaan keskityn puuhailemaan […]