Hirret, oi hirret!
Blogissa on ollut hiljasta kuin hirsimetsässä. Osin siksi että raksaväsymys on iskenyt ja toisaalta siksi, että mitään mainittavaa ei ole tapahtunut viime kuukausina. Projekti on kuitenkin ottanut uuden vaihteen saatuamme viikko sitten myöntävän päätöksen rakennusluvasta! Luvan lainvoimaisuutta odotellessa on aika paljastaa kotimme rakennusmateriaali – meille tulee hirsitalo!
Onko perinteisempää suomalaista rakennusmateriaalia kuin hirsi? Mielestämme ei. Tukkimetsä, tukin uitto, hirsien veisto ja rakennuksen pystytys korpeen, aika perisuomalaista. Tuntuu että kaikki vanhat, vielä pystyssä olevat, suomalaiset talot on rakennettu hirsistä ainakin osittain. Ehkä osin tästä eetoksesta johtuen myös meidän talomme runko päätettiin kasata hirsistä.
Massiivirunkoinen vs runkorankainen talo
Materiaaleja vertaillessa haaveilemamme massiivipuurunkoinen talo vaikutti arvokkaalta monikerrosrunkoon verratuna. Sivuhuomiona tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, mikäli hirsirungon jättää näkyville sisältä ja ulkoa. Me kuitenkin halusimme alusta lähtien ulos lehtikuusiverhoilun, joten vertailu alkoi hinnan puolesta kääntymään runkorakenteiseen taloon.
Nykyaikainen runkorankainen puutalo koostuu eristeistä, höyrynsulusta ja puisesta rungosta, jotka on yhdistetty teknisesti erinomaiseksi kokonaisuudeksi. Höyrynsulku estää kosteuden tiivistymisen rakenteisiin & eristeisiin ja näin rakennuksesta saadaan tiivis ja lämmin. Rakenteen haasteellisuus tulee kuitenkin ilmi ongelmatilanteessa, sillä rakenne ei pysty luovuttamaan kosteutta.
Monikerrosrakenne siis toimii hyvin niin kauan, kun kosteus ei pääse rakenteiden väärälle puolelle. Vesivahingon sattuessa rakenne ei pysty toipumaan, vaan se on korjattava kokonaisuudessaan. Tämän takia olimme jo kääntymässä ns. hengittävään monikerrosrakenteeseen joka päästää kosteutta lävitseen. Suurin osa talotehtaista tarjoaa tällaista rakennetta lisämaksusta. Googlailu kuitenkin pelästytti, kun luimme kauhukertomuksia hometaloista ja talotehtaiden rakennusvirheistä.
Ja niin päätimmekin pitkän mietintätauon jälkeen investoida massiivirakenteiseen kotiin.
Mikä massiivipuurunko?
Massiivipuurunko on rakenteena hyvin paljon yksinkertaisempi kuin monikerrosrakenne. Se koostuu vain paksusta (>20cm) kantavasta massiivipuurungosta. Ei eristeitä, ei höyrynsulkumuoveja eikä monimutkaisuutta.. Alan kirjallisuutta (kts. tämä) lukemalla kävi ilmi että massiivipuussa on monia hyviä puolia moderniin kerrosrakenteeseen verrattuna. Suurimpana hyvänä puolena: se kuivuu kastuessaan.
Mikäli massiivipuinen runko saa jostain ylimääräistä kosteutta, kuten vesivahingosta tai vuotavasta katosta, se luovuttaa kosteuden ulos ”hengittämällä”. Näinollen massiivipuinen runko ei mene ongelmatapauksissa niin helposti pilalle kuin monikerrosrakenne. Toki pitkäaikainen vesivahinko vaurioittaa puuta ja lahottaa ne. Lisäksi hirret ja massiivipuu ovat alttiita tuholaisille ja erilaisille sienille. Kokonaisuutena sitä voidaan kuitenkin pitää pitkäikäisempänä ja huolettomampana kuin monikerrosrakennetta.
Massiivipuiset vaihtoehdot: MHM, CLT ja hirsi
Toisin kuin monille rakentajille, meille tulevan kotimme rakennusmateriaali ei ollut heti kirkkaana mielessä. Tutkimme niin hirttä, CLT:tä kuin MHM:ääkin rakennusmateriaaleina.
Haaveilimme pitkään MHM:stä, mutta vaatimaton kokemus niin urakoitsijoiden kuin valmistajienkin tahoilla sai meidän lopulta luopumaan materiaalista. Kumpikaan meistä ei kuulu rohkelikkoihin, joten emme uskaltaneet ottaa uuden materiaalin testaamiseen liittyviä riskejä. Hatunnosto kaikille uranuurtajille!
CLT:n yhtenäinen pinta on upea ja katseenvangitsija jo itsessään. Materiaalista on mahdollista tehdä rohkeita moderneja muotoja, kun taas lamellihirsi pakottaa perinteisempiin ratkaisuihin muotojen suhteen. Huonoksi puoleksi CLT:lle on laskettava sen hieman arvokkaampi hinta lamellihirteen verrattuna.
CLT-seinät ovat silmiä hivelevän upeita kaikessa moderniuudessaan, mutta lopulta hirsi vei voiton. Meidän talomme tulee olemaan hyvin perinteinen hahmoltaan, eikä siinä ole rakenteellisia haasteita, jotka puoltaisivat CLT:n käyttöä. Meille valittu lamellihirsi on kuin massiivihirren ja CLT:n risteytys. Lamellihirsi ja CLT ovat molemmat yhteen liimattua puuta. Isoimpana erona on puutavaran koko. CLT toimitetaan valmiina suurelementteinä, kun taas lamellihirsi toimitetaan, no, hirsinä. Lisäksi Honkarakenne käyttää aidosti painumattomassa lamellihirressä M1-luokan liimaa, jolloin sisäilmaan ei erity haitallisia määriä päästöjä.
Moderni hirsitalo painumattomasta hirrestä
Pitkällisten pohdintojen jälkeen kotimme materiaaliksi valikoitui lopulta moderni lamellihirsi nollanurkalla. Lamellihirttä puolsi sen ekologisuus, pitkä kokemus materiaalin käytöstä pohjolan oloissa sekä sen painumattomuus.
Osin valintaan vaikutti myös ympäristö, johon rakennamme. Naapureiden talot ovat pääosin vanhoja 1900-luvun alun hirsitaloja, joten hirsi rakennusmateriaalina saa tukea myös tästä.
Unelmat on tehty toteutettaviksi, yksi hirsi kerrallaan.
J & H