Saaga nimeltä rakennuslupa Helsingin kaupungilta

Alkuperäinen suunnitelma oli yksinkertainen. Luonnossuunnitelmat ja pääpiirustukset valmiiksi keväällä, sen jälkeen vanhan kodin myynti, rakennuslupahakemus sisään, kesäloma, muutto väliaikaiskotiin, lupa valmistuu ja aloitus syksyllä – Tadaa! Kaikki tämä olisi ollut mahdollista, näin vain ei käynyt.

Rakennuslupaan liittyy pitkä prosessi

Koko homma alkaa luonnossuunnitelmista. Meidän luonnokset saatiin lopulliseen muotoonsa keväällä arkkitehdin kanssa. Samaan aikaan arkkitehtimme ansiokkaasti ennakkoneuvotteli lupa-arkkitehdin kanssa suunnitelmista nopeuttaakseen prosessia.

Helsingin rakennusvalvonta suosittelee ennakkoneuvottelua, sillä siinä käydään läpi mahdolliset ongelmakohdat ja poikkeamat kaavaan. Näin ollen suunnitelmat voidaan hyväksyä periaatetasolla.

Meillä oli hyvät lähtökohdat neuvotteluihin, sillä rakennuksemme ei sisältänyt isoja poikkeamia. Ainoa poikkeus oli peittomaalauksen puuttuminen, jota vaadittiin kaavassa. Jännitimme lehtikuusiverhoilun kohtaloa kädet hioten, mutta lopulta lupa-arkkitehti vahvisti poikkeaman olevan pieni eikä siitä näin ollen tarvinnut pyytää lupaa naapureilta. Halleluja!

Ennakkoneuvotteluissa projektiimme liittyen ei noussut mitään erityisiä aiheita esille neuvottelussa, pöytäkirjamuistio on selkeä ja ongelmaton.

Rakennusluvan hakeminen Helsingissä

Lupahakemuksen täydentäminen

Saimme pääpiirustukset valmiiksi loppukeväästä 2020 ja ensimmäisen kerran taisimme laittaa lupahakemuksen sisään kesäkuun 18. päivä. Viraston kesälomat alkoivat painaa päälle, joten arvelimme luvan valmistuvan vasta syksyllä – harmillista muttei katastrofaalista.

Helsingin rakennusvalvonta kertoi aiemmin sivuillaan lupaprosessin vievän noin 90 päivää, tätä voi heidän mukaansa nopeuttaa hyvin valmistellulla lupahakemuksella. Meillä oli naapureiden suostumukset, kaavaa noudattava suunnitelma, ennakkoneuvoteltu sisältö ja paikalle sopiva talo – joten luonnollisesti kuvittelimme homman olevan suht nopeasti käsitelty. Voi pojat, että oltiin väärässä.

Lupaamme tuli pian sen jättämisen jälkeen lisäyspyyntöjä. Nämä olivat pieniä, mutta kesälomien takia täydentäminen kesti ja saimme hyväksyttävän luvan sisään heinäkuun puolivälissä. Tästä kun lasketaan 90 päivää, niin luvan voisi kuvitella olevan valmis lokakuussa.

Rakentajalta vaaditaan pitkää pinnaa

Elokuu meni, ei kommentteja tai yhteydenottoja. Syyskuu meni, ei kommentteja tai yhteydenottoja. Lokakuu meni, ei kommentteja tai yhteydenottoja.

Aloimme huolestua ja pommittaa yhdessä arkkitehtimme kanssa lupapisteen kommenttikenttää ja lupa-arkkitehdin puhelinnumeroa soittoaikoina. Jätimme soittopyyntöjä lupasihteerin kautta ja sähköpostia lupa-arkkitehdille. Yhteyttä lupa-arkkitehtiin ei kuitenkaan saatu.

Asiakaspalvelu on taitolaji. Kaikki luonnollisesti lähtee siitä, että osapuolet ymmärtävät toisiaan, kommunikointi toimii ja ongelmat voidaan selvittää. Helsingin rakennusviraston tapauksessa asiakaspalvelu oli olematonta.

Lokakuussa mitta tuli täyteen ja olimme yhteydessä lupa-arkkitehtimme esimieheen, kuvasimme tilanteemme. Saimmekin pian vastauksen: he käyvät rakennusvalvonnassa läpi tilannetta ja pyrkivät selvittämään ratkaisun. Tässäkin meni lopulta pari viikkoa ja muutamaan kertaan piti muistutella olemassaolostamme, mutta lopulta he kertoivat syyksi luparuuhkan ja arvioivat meidän luvan valmistumisessa menevän vielä puoli vuotta. Voin kertoa pettymyksen ja raivon olleen valtaisaa.

Helsingin rakennusvalvonta kokemuksia

Raivoissani selvitimme lupa-arkkitehtimme työkuorman ja totesimme hänen kykenevän käsittelemään n. 50 rakennuslupaa vuodessa. Kaikki lupa-asiakirjat ja päätökset ovat julkisia, joten tällainen selvitys on mahdollista tehdä.

Se tarkoittaa, että yhteen lupaan menee noin viikko työaikaa kyseiseltä henkilöltä. Kun ottaa huomioon, että alueemme on pääosin pientaloja (Helsingissä kaupunki on jaettu alueisiin, joita nimetyt lupa-arkkitehdit hoitavat), tuntuu työkuorma naurettavan pieneltä. Rakennuslupa on liitteineenkin korkeintaan 10-20 A4 sivua. Näiden lukemiseen, kommentoimiseen ja eteenpäin siirtämiseen ei voi mennä viikkoa. Laskin myös kuinka paljon Oulussa keskimääräinen lupa-arkkitehti käsittelee lupia vuodessa. Vertailun tulos oli pöyristyttävä Helsingille. Taustalla voi olla muita syitä mutta niitä ei ilmeisesti haluta avata asiakkaille.

Pahinta on, että asialle ei voi tehdä mitään. Markkinataloudessa ratkaisuna on vaihtaa toimittajaa, jos edellisen tuote tai palvelu ei tyydytä. Helsingin rakennuslupaa vaan ei voi hakea Jämijärveltä; ja se on harmi. Kaupunkilaisena ja asiakkaana kokemamme palvelu on ala-arvoista.

Mikäli rakennuslupa olisi ilmainen voisi vielä ymmärtää tällaisen tehottomuuden. Mutta kun siitä maksetaan useita tuhansia euroja, luulisi tällä saavan rahoillensa vastinetta.

Rakennusluvan käsittely Helsinki

Käsittelyssä oleva lupa tulee nopeasti

Lopulta lupamme otettiin käsittelyyn tammi-helmikuun vaihteessa. Muutama lisäselvitys vielä ja lopulta lupa kilahti lupapisteeseen viikolla 7. Se oli onnen ja epäuskon päivä.

Näin meidän prosessi siis meni; hakemus sisään kesäkuussa, täydennykset heinäkuussa ja valmis päätös ulos helmikuussa. Kevyet kahdeksan kuukautta lupa oli byrokratian hammasrattaiden armoilla. Lainvoimaiseksi lupa tuli juuri, maaliskuun alussa.

Kanssarakentajille tai siitä haaveileville suosittelen rautaisia hermoja ja asenoitumista arvaamattomaan aikatauluun. Olen kuullut vastaavaltamme rakennusluvasta, jonka saaminen Vantalla kesti 13päivää, eli poikkeuksia tähänkin suuntaan on.

Jos nyt pääsisin uudestaan prosessin alkuun pitäisi huolen siitä, että valmistelen luvan hyvin ja jätän hakemuksen, mutta eläisin omaa rauhallista elämää ja antaisin lupaprossin edetä omalla painollaan. Luvan saamiseen kun ei voi itse vaikuttaa – omaan asennoitumiseen ja tekemiseen voi. Tällä vähentäisi stressiä kun asennoituu että rakentaminen voi alkaa vasta kun lupa on saatu.

Nykyään Helsinki neuvookin sivuillaan varaamaan suunnittelu- ja lupavaiheeseen vuoden. Aika säälittävää toimintaa pääkaupungilta, mutta tilanne on tämä.

Unelmat on tehty toteutettaviksi, muistithan pakata matkalle rauhoittavia ja paljon kahvia.

H & J

Koti Remontointi Sisustus

Hirret, oi hirret!

Blogissa on ollut hiljasta kuin hirsimetsässä. Osin siksi että raksaväsymys on iskenyt ja toisaalta siksi, että mitään mainittavaa ei ole tapahtunut viime kuukausina. Projekti on kuitenkin ottanut uuden vaihteen saatuamme viikko sitten myöntävän päätöksen rakennusluvasta! Luvan lainvoimaisuutta odotellessa on aika paljastaa kotimme rakennusmateriaali – meille tulee hirsitalo!

Onko perinteisempää suomalaista rakennusmateriaalia kuin hirsi? Mielestämme ei. Tukkimetsä, tukin uitto, hirsien veisto ja rakennuksen pystytys korpeen, aika perisuomalaista.  Tuntuu että kaikki vanhat, vielä pystyssä olevat, suomalaiset talot on rakennettu hirsistä ainakin osittain. Ehkä osin tästä eetoksesta johtuen myös meidän talomme runko päätettiin kasata hirsistä.

Moderni hirsitalo Tuusulan asuntomessuilta

Massiivirunkoinen vs runkorankainen talo

Materiaaleja vertaillessa haaveilemamme massiivipuurunkoinen talo vaikutti arvokkaalta monikerrosrunkoon verratuna. Sivuhuomiona tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, mikäli hirsirungon jättää näkyville sisältä ja ulkoa. Me kuitenkin halusimme alusta lähtien ulos lehtikuusiverhoilun, joten vertailu alkoi hinnan puolesta kääntymään runkorakenteiseen taloon.

Nykyaikainen runkorankainen puutalo koostuu eristeistä, höyrynsulusta ja puisesta rungosta, jotka on yhdistetty teknisesti erinomaiseksi kokonaisuudeksi. Höyrynsulku estää kosteuden tiivistymisen rakenteisiin & eristeisiin ja näin rakennuksesta saadaan tiivis ja lämmin. Rakenteen haasteellisuus tulee kuitenkin ilmi ongelmatilanteessa, sillä rakenne ei pysty luovuttamaan kosteutta.

Monikerrosrakenne siis toimii hyvin niin kauan, kun kosteus ei pääse rakenteiden väärälle puolelle. Vesivahingon sattuessa rakenne ei pysty toipumaan, vaan se on korjattava kokonaisuudessaan. Tämän takia olimme jo kääntymässä ns. hengittävään monikerrosrakenteeseen joka päästää kosteutta lävitseen. Suurin osa talotehtaista tarjoaa tällaista rakennetta lisämaksusta. Googlailu kuitenkin pelästytti, kun luimme kauhukertomuksia hometaloista ja talotehtaiden rakennusvirheistä.

Ja niin päätimmekin pitkän mietintätauon jälkeen investoida massiivirakenteiseen kotiin.

Mikä massiivipuurunko?

Massiivipuurunko on rakenteena hyvin paljon yksinkertaisempi kuin monikerrosrakenne. Se koostuu vain paksusta (>20cm) kantavasta massiivipuurungosta. Ei eristeitä, ei höyrynsulkumuoveja eikä monimutkaisuutta.. Alan kirjallisuutta (kts. tämä) lukemalla kävi ilmi että massiivipuussa on monia hyviä puolia moderniin kerrosrakenteeseen verrattuna. Suurimpana hyvänä puolena: se kuivuu kastuessaan.

Mikäli massiivipuinen runko saa jostain ylimääräistä kosteutta, kuten vesivahingosta tai vuotavasta katosta, se luovuttaa kosteuden ulos ”hengittämällä”. Näinollen massiivipuinen runko ei mene ongelmatapauksissa niin helposti pilalle kuin monikerrosrakenne. Toki pitkäaikainen vesivahinko vaurioittaa puuta ja lahottaa ne. Lisäksi hirret ja massiivipuu ovat alttiita tuholaisille ja erilaisille sienille. Kokonaisuutena sitä voidaan kuitenkin pitää pitkäikäisempänä ja huolettomampana kuin monikerrosrakennetta.

Lamellihirrsi on kaunis kuin taideteos.

Massiivipuiset vaihtoehdot: MHM, CLT ja hirsi

Toisin kuin monille rakentajille, meille tulevan kotimme rakennusmateriaali ei ollut heti kirkkaana mielessä. Tutkimme niin hirttä, CLT:tä kuin MHM:ääkin rakennusmateriaaleina.

Haaveilimme pitkään MHM:stä, mutta vaatimaton kokemus niin urakoitsijoiden kuin valmistajienkin tahoilla sai meidän lopulta luopumaan materiaalista. Kumpikaan meistä ei kuulu rohkelikkoihin, joten emme uskaltaneet ottaa uuden materiaalin testaamiseen liittyviä riskejä. Hatunnosto kaikille uranuurtajille!

CLT:n yhtenäinen pinta on upea ja katseenvangitsija jo itsessään. Materiaalista on mahdollista tehdä rohkeita moderneja muotoja, kun taas lamellihirsi pakottaa perinteisempiin ratkaisuihin muotojen suhteen. Huonoksi puoleksi CLT:lle on laskettava sen hieman arvokkaampi hinta lamellihirteen verrattuna.

CLT-seinät ovat silmiä hivelevän upeita kaikessa moderniuudessaan, mutta lopulta hirsi vei voiton. Meidän talomme tulee olemaan hyvin perinteinen hahmoltaan, eikä siinä ole rakenteellisia haasteita, jotka puoltaisivat CLT:n käyttöä. Meille valittu lamellihirsi on kuin massiivihirren ja CLT:n risteytys. Lamellihirsi ja CLT ovat molemmat yhteen liimattua puuta. Isoimpana erona on puutavaran koko. CLT toimitetaan valmiina suurelementteinä, kun taas lamellihirsi toimitetaan, no, hirsinä. Lisäksi Honkarakenne käyttää aidosti painumattomassa lamellihirressä M1-luokan liimaa, jolloin sisäilmaan ei erity haitallisia määriä päästöjä.

MHM-seinän ristikkäin naulatatut laudat

Moderni hirsitalo painumattomasta hirrestä

Pitkällisten pohdintojen jälkeen kotimme materiaaliksi valikoitui lopulta moderni lamellihirsi nollanurkalla. Lamellihirttä puolsi sen ekologisuus, pitkä kokemus materiaalin käytöstä pohjolan oloissa sekä sen painumattomuus.

Osin valintaan vaikutti myös ympäristö, johon rakennamme. Naapureiden talot ovat pääosin vanhoja 1900-luvun alun hirsitaloja, joten hirsi rakennusmateriaalina saa tukea myös tästä.

Unelmat on tehty toteutettaviksi, yksi hirsi kerrallaan.

J & H

Koti Remontointi Sisustus Trendit