Suurin syy, miksi aikoinaan aloitin tämän blogin kirjoittamisen, oli sokeririippuvuus. Halusin jakaa ajatuksiani ja seurata omaa kehitystä. Päädyin siis aloittamaan blogin, johon pystyin kirjaamaan omia ajatuksia syömisestä, liikunnasta ja terveellisemmästä elämästä. Aiemmin kerroinkin, kuinka liikunta on löytynyt pieninä määrinä takaisin elämääni. Kuitekaan tämän blogin alkuperäinen pääpointti, eli sokeririippuvuus, on edelleen ongemani.Olen pyrkinyt vähentämään herkkuja ja se välillä on onnistunutkin, mutta kuitenkin lopulta päädyn pienoiseen herkkukierteeseen.

Suurin ongelmani on ruokailujen aikatauluttaminen. Säännöllinen ateriarytmi ei vaan tunnu onnistuvan. Päiväni ovat todella erilaisia ja vaikka jääkaapissa olisi valmis ruoka, ei se kuitenkaan maistu. Suurin  ongelma on lounaan ja välipalan poisjääminen. Pystyn hyvinkin olemaan ilman ruokaa aamupalasta myöhäiseen iltapäivään. Olen aina ollut hyvä syömään aamupalan ja se ei ole ongelma, mutta lounasaikaan on harvoin nälkä ja sen jälkeen ruokailu unohtuu. Yleensä huomaankin, että on jo ilta ja olisi aika syödä päivän ensimmäinen ”kunnon ruoka”. Tämän jälkeen vaikka maha olisi täysi, niin sorrun herkutteluun illan aikana. Makeannälkä on todellinen vaikka maha olisi täynnä. Tiedän siis jo ongelmaan ratkaisun, mutta oi kun se on vaikea toteuttaa.

Tämän hetkinen tilanteeni on jälleen, mikäpä muukaan kuin sokeririippuvuus. Pieniä herkkupaloja pitkin viikkoa päivittäin. Huhhuh, ehkä se taas tästä kun saa stressin helpottamaan ja järjen taas mukaan (päättäväisyyttä unohtamatta).

Onko muita herkuttelijoita, jotka jättää ruokailuja väliin? Vinkkejä?

Täällä taas! Ulkona pyryttää lunta ja pitkät lenkit ei oikein houkuttele. Viime viikolla kevätaurinko houkutteli pitkille lenkeille luontoon, mutta tänään taidan pysytellä vaan sisällä ja levätä. Pientä kevätväsymystä havaittavissa. Onneks vihdoin koulun ja töiden aiheuttama stressi alkaa helpottamaan. Kuten varmasti muillakin, stressi aiheuttaa suuria sokerisia mielitekoja ja väsymystä. Välillä tuntuu, että stressi valtaa mielen niin pahasti, että jäljellä on vain järjestön kaaos aivoissa. Onneksi osaan tunnistaa omat rajat ja vähentää stressitekijöitä tarpeen tullessa. Olen kirjoittanut aina terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä postauksia, mutta stressitekijöitä en ole vielä aiemmin maininnut. Tämä unohtuu välillä itseltäkin, kun tavoittelee tasapainoista ja terveeellistä elämää. Tuskin koskaan tulen sitä tavoittamaan, jos en opi hallitsemaan stressiä. Haluaisin pitää postaukset rehellisinä, avoimina ja positiivisina, mutta välillä näistä hyvinvointia heikentävistäkin aiheista on vain puhuttava ja käsiteltävä.

Minä olen onnekas, koska osaan jo käsitellä  jollain tasolla omaa stressiä, mutta tämä on ei ole ollut helppo tie. Minulla ei ole koskaan todettu mitään väsymystä tai masennusta, mutta olen sen jollain tasolla henkisesti kokenut. Muutamia vuosia taaksepäin väsyin niin pahasti, että päädyin oksentamaan kaikki ruokani ulos stressin takia. Pariin viikkoon mikään ruoka ei pysynyt sisällä. Söin vain mandariineja ja pärjäsin niillä. Onneks perheeni otti osan huolistani ja auttoivat tämän pahimman vaiheen yli. Jo ennen tätä tapausta vähensin töitä roimasti koulun ohella, mutta tunsin vahvaa syyllisyyttä, kun en enää jaksanut käydä töissä. Kyllähän minunkin olisi siihen pystyttävä, kun muutkin siihen pystyivät. Kouluakin jouduin karsimaan, että jaksoin päivät eteenpäin. Elämässä ei tapahtunut mitään suuria muutoksia, mutta kaikki tuntui romahtavan kerralla. Siitä lähtien olen tarkkaillut omaa jaksamistani ja pyrkinyt elämään liian suurta kuormaa. Luonteeltani olen nimittäin todella herkästi stressaantuva ja pyörittelen paljon asioita (omiani ja muiden) mielessäni. Vaikka pahimmasta väsymisestä on jo muutamia vuosia, tuntuu ettei väsymys ole täysin poistunut. Tähän vaikuttaa kuitenkin opiskeluiden loppusuora ja työelämään siirtyminen, jotka tuovat oman mausteensa elämään.

Haluan loppuun vielä muistuttaa, että pitäkää huolta itsestänne, mutta myös läheisistänne. Huomatkaa, kun toinen kertoo väsymyksestään tai osoittaa muuten väsymyksensä. Lisäksi pyrkikää löytämään syy, miksi stressi tai jokin muu aiheuttaa väsymystä! Henkinen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen. Itse huomasin suuren muutoksen hormoonipillereiden poistamisella, joka on suuri vaikuttaja naisten henkiseen hyvinvointiin. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin. Jokaisella on omat tavat poistaa stressiä ja väsymystä.

Tämän lievästi vakavamman postauksen avulla toivotan kaikille ihanaa alkanutta kevättä! Nautitaan viimeisistä lumihiutaleista ja lopulta lämmittävästä auringosta!