Suurin syy, miksi aikoinaan aloitin tämän blogin kirjoittamisen, oli sokeririippuvuus. Halusin jakaa ajatuksiani ja seurata omaa kehitystä. Päädyin siis aloittamaan blogin, johon pystyin kirjaamaan omia ajatuksia syömisestä, liikunnasta ja terveellisemmästä elämästä. Aiemmin kerroinkin, kuinka liikunta on löytynyt pieninä määrinä takaisin elämääni. Kuitekaan tämän blogin alkuperäinen pääpointti, eli sokeririippuvuus, on edelleen ongemani.Olen pyrkinyt vähentämään herkkuja ja se välillä on onnistunutkin, mutta kuitenkin lopulta päädyn pienoiseen herkkukierteeseen.

Suurin ongelmani on ruokailujen aikatauluttaminen. Säännöllinen ateriarytmi ei vaan tunnu onnistuvan. Päiväni ovat todella erilaisia ja vaikka jääkaapissa olisi valmis ruoka, ei se kuitenkaan maistu. Suurin  ongelma on lounaan ja välipalan poisjääminen. Pystyn hyvinkin olemaan ilman ruokaa aamupalasta myöhäiseen iltapäivään. Olen aina ollut hyvä syömään aamupalan ja se ei ole ongelma, mutta lounasaikaan on harvoin nälkä ja sen jälkeen ruokailu unohtuu. Yleensä huomaankin, että on jo ilta ja olisi aika syödä päivän ensimmäinen ”kunnon ruoka”. Tämän jälkeen vaikka maha olisi täysi, niin sorrun herkutteluun illan aikana. Makeannälkä on todellinen vaikka maha olisi täynnä. Tiedän siis jo ongelmaan ratkaisun, mutta oi kun se on vaikea toteuttaa.

Tämän hetkinen tilanteeni on jälleen, mikäpä muukaan kuin sokeririippuvuus. Pieniä herkkupaloja pitkin viikkoa päivittäin. Huhhuh, ehkä se taas tästä kun saa stressin helpottamaan ja järjen taas mukaan (päättäväisyyttä unohtamatta).

Onko muita herkuttelijoita, jotka jättää ruokailuja väliin? Vinkkejä?