Planet Hollywood 1995 > Hard Rock Cafe 2012

Tunnustan: olen ketjusnobi. Nyrpistän nenääni Burger Kingille, mutta Wendy’s saa vain ylistystä. Walmart on nolo, mutta Targetin  siistit hyllyt miellyttävät sisäistä neuroottista Monicaani.  Starbucks  kerättävine mukeineen saa sydämeni iloitsemaan, kun taas samanlaista tuotteistamista harrastava Hard Rock Cafe herättää minussa  vain myötähäpeän tunteita.

Olenkin salaa kiitollinen, että vasta avattu Helsingin HRC-ravintola antoi lisäpontta antipatioilleni.

Ravintolan puitteet ovat hienot. Seinät ovat täynnä historiallisia musiikkiin liittyviä muistoesineitä: on John Lennonin takkia, Bob Dylanin huuliharppua ja… Shakiran lannevaatetta, koska mikään ei sano Hard Rock niinkuin Shakira.

 

Jouduimme odottamaan pöytää baarin puolella n. 40 minuuttia, koska ainakaan tällä hetkellä HRC ei ota vastaan pöytävarauksia. Musiikki oli järkyttävän kovalla, mutta tutkimusten mukaan se saa ihmiset juomaan enemmän, joten mikä ettei…

Vihdoin pääsimme pöytään ja saimme menut eteemme. Kahden minuutin päästä saimme tarjoilijan eteemme ottamaan tilauksemme. Itse en ollut vielä ehtinyt (yllättäen) päättää… Päädyin lopulta ottamaan California Burgerin: pihvi, ranch-kastiketta, kurkkua, tomaattia, salaattia, avokadoa ja Monterey Jack juustoa. Koko 1500 kalorin komeuden kruunasivat ranskalaiset ranch-kastikkeella.

 

 

Onneksi ranchia oli runsaasti, sillä se oli annoksen paras osuus. Jauhelihapihvi oli luvattoman mauton. Kuvitelkaa koulun lihamureke. Mutta vielä mauttomampana, sillä koulun keittäjä varmaan edes yritti.

Mutta jokin oli suolaista – hinta nimittäin. 20 euroa hampurilaisesta on paljon. Voisinpa sanoa tilannetta parantaneen se, että pystyin nauttimaan ystävieni seurasta, mutta myös ravintolasalin puolella pauhaava musiikki teki sen hyvin vaikeaksi. Ehkä HRC toivoo ihmisten juovan niin paljon, etteivät he maista ettei ole mitään mitä maistaa…

Mukaani ei tarttunut alakerran lahjatavarakaupasta T-paitaa, sillä jos raaskin ikinä laittaa kymmeniä euroja käytännönpilavaatteeseen, ostan Ed Hardyn hupparin.

Kokemuksesta ei tullut kuin ikävä lapsuuteni suosikkiravintolaa, Planet Hollywoodia.

Mielenkiintoisinta Hard Rock Cafessa on sen omistajat. Ketjun omistaa nykyään Floridan Seminole-intiaanien heimo. Intiaanikasinoiden toiminnasta saisi oman, paljon California-burgeria maukkaamman jutun…