Nyt on liian monta kokkia telkkarissa. Luulin, että viimeiset mehut ruokaohjelma-villityksestä on puserretttu, mutta MTV3 päätti toisin: Top Chefin ja MasterChefin lisäksi tarvitaan näköjään suomalaisversio Hell’s Kitchenistä. Lue mitä kävi, kun piipahdin tänään ohjelman koekuvauksissa.

Tuo edellinen on harhaanjohtavaa markkinointia. En nimittäin osallistunut koekuvauksiin. Siinä tapahtui nähkääs näin:

Lähdin töistä ja työpaikan vastapäisessä ovessa oli lappu, jossa luki Hell’s Kitchen casting. Olin jo Facebookiin päivittänyt kuinka haluaisin ohjelmaan. En kilpailijaksi, vaan ohjelmaa varten avattavan ravintolan asiakkaaksi. Näin itseni jo sylkemässä kampasimpukkaa lautasliinaan ja marssimassa tuohtuneena ulos ruoan saapumisen kestäessä liian kauan. Siis aivan kuin perus-asiakas jenkkiversiossa. Tämä mielikuva päässäni avasin varovasti oven ja hämmennyin nähdessäni puolituttuja kasvoja: aulassa istui odottamassa noin viisi miestä, joista kaksi oli Top Chefin toiselta kaudelta.

En voi varmuudella sanoa, että nämä henkilöt hakevat ohjelmaan kilpailijoiksi, mutta en yllättyisi. Suomessa piirit ovat pienet. Samat julkkikset kiertävät ohjelmasta toiseen, ja samat tavikset pyrkivät julkkiksiksi kerrasta toiseen.

Mutta se on oma juttunsa se. (Neljän tähden kissanristiäisiä odotellessa. Siinä Susanna Penttilä ja muut erilaisista Neljän tähden –ohjelmista tutut kasvot suunnittelevat lemmikeilleen juhlat ja muut pisteyttävät taksin takapenkillä nämä tilaisuudet.)

***

Takaisin Vallilaan: Kysyin paikalla olleelta tuotantoyhtiön edustajalta, miten ohjelman ravintolaan pääsee ruokailemaan. Tyly vastaus kuului:

”Olemalla julkkis.”

Vai niin. Purin kieltäni, enkä sanonut siihen, että olen ollut 12-vuotiaana Kympin uutisissa kommentoimassa Stockmannin edessä Lahden doping-kohua ja että blogillani on kymmeniä, jos ei jopa 100 lukijaa.

Kysyin tarkentavan kysymyksen, ja sain ympäripyöreän vastauksen, että ohjelmalla on yhteistyökumppaneja, jotka tulevat olemaan asiakkaina.

Kun mainitsin siitä, miten USA:n versiossa on ruokailemassa taviksia, sanoi edellä mainittu päivänpaiste:

”Me ei ollakkaan Suomessa taviksia.”

Purin hampaitani, enkä sanonut siihen, että minä en ainakaan ole, koska olen vilahtanut CBS-kanavalla Craig Fergusonin talk show’n yleisössä, mutta sinusta en tiedä.

Sain myös ohjeen, että ”kannattaa pyöriä Espalla.” Hämmentävää…

Jos Hell’s Kitchen ravintolassa ruokailee tosiaankin vain ”julkkiksia” tai ties minkä yhteistyökumppanin yritysvieraita, saattaa sarja menettää yhden jenkkiversion parhaista elementeistä: mielipuoliset reaktiot ihmisiltä, jotka yrittävät käyttää ohjelmaa ponnahduslautana edes pienimuotoiseen julkisuuteen.

Ei niin, että minä olisin toiminut näin. Mutta olisin halunnut olla paikalla, kun joku muu yrittää saada palstatilaa jakson esitysiltaa seuraavan päivän… no kumpi niistä iltapäivälehdistä nyt kuuluukaan MTV3:n kanssa samaan konserniin?

Formaatin ei tarvitse tietenkään olla kopio. Varsinkin jos lopputulos on kiusallisen kökkö (vertaa: TYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYRA MAAAAAAAIL! & Anne-postia.)

Toivotaan, että Hell’s Kitchen Suomi –ohjelmassa on jotain uutta. Muutakin kuin omituinen päätös antaa suomalaiselle versiolle englanninkielinen nimi, kun taas englanninkielinen versio kulkee nimellä Kauhukeittiö.

Alku ei  vaikuta lupaavalta, mutta ehkä tämä poikii jotain. Vaikka sitten kilpailijoita 30 vuoden päästä järjestettävään MasterChef Senior –kisaan.

Kuvat: Top Chefin Facebook, ruoka.ts.fi