Noloimmat kämmäykset urallani

 

Viime noloista paljastuksia on jo aikaa, niin kaivoinpa muistin perukoilta muutaman pahan tapauksen uraltani. Nämä ovat niitä megamokat-kategoriaan meneviä juttuja, joita ei edes mielellään muistele!

Jokaisesta jutusta tulee vieläkin mahaan inhottava tunne, että tekisi mieli vajota maan alle. Jos jotain positiivista näistä keisseistä pitäisi repiä, niin ainakin niistä on otettu opiksi. Tapahtumista myös alkaa jo olemaan useampi vuosi, että niille pitäisi pystyä jo nauramaan. Tekevälle sattuu, kuten pomoillani oli tapana sanoa!

 

Se kerta, kun poistin kaikki verkkokaupan tuotteet.

Tein töitä vaatealan yrityksessä ja vastasin muun muassa verkkokauppatoiminnasta. Eräänä perjantaina muokkailin tuoteinfoja ja poistin sieltä sellaisia tuotteita, jotka eivät enää olleet valikoimissa. Liian innokkaana ja perjantai-iltapäivän väsymyksessä painoin ”poista”-nappia rutiininomaisesti.

Kun olin siirtymässä seuraavaan tuotteeseen, niin enpä enää löytänyt mitään tuotteita alustalta. Selvisi, että olin poistanut vahingossa kaikki verkkokaupan tuotteet. Siis KAIKKI. Siinä hetkessä veri pakeni kasvoilta, silmissä sumeni ja oksetti.

Tapahtumasta on vuosia aikaa ja ohjelmisto oli sen verran alkeellinen, ettei siellä ollut roskakoria, josta tuotteet olisi voineet palauttaa. Enkä myöskään päässyt käsiksi softan backupeihin tai saanut ketään kiinni IT-tuesta, kun kello oli ties mitä perjantai-iltapäivästä. En edes muista miten ilmaisin asian pomoilleni, sillä olin täysin shokissa.

Sen kuitenkin muistan, että tarjouduin syöttämään tuotteet takaisin manuaalisesti, sillä niitä ei ollut kuin muutama kymmenen, mutta pomoni päättivät pitää viikonlopun ajan verkkokaupan kiinni ja sehän oli sitten ”under construction”, kunnes IT-tyypit kaivoivat maanantai-aamusta backupit.

 

 

Se kerta, kun unohdin sponsorituottet suorasta TV-lähetyksestä.

Stailasin kerran yhtä suoraa TV-lähetystä. Tällaisissa keisseissä brändisponsorit maksavat tuotannolle näkyvyydestä, jotta saavat tuotteensa telkkariin. I had one job. Okei, I had a million jobs tuon prokkiksen aikana, mutta silti. Unohdin kuin unohdin lähetyksen alusta tuotteet ja sain pian tekstarin tuottajalta (joka istui katsomossa sponsorin edustajan kanssa), että MISSÄ HITOSSA NE TUOTTEET OVAT???

Siinä hetkessä taas veri pakeni kasvoilta, silmissä sumeni ja oksetti. Tuntui siltä, että maailmanloppu on nyt tässä. Tilannetta voisi kuvailla samanhenkiseksi, jos joku unohtaisi brittien X-Factorista tuomareiden Pepsi-mukit.

 Ei auttanut kuin korjata tilanne ensimmäisellä mainoskatkolla ja pahoitella nöyrästi. Jotenkin sain kerättyä itseni loppulähetykseen ja olenpahan ollut saakelin skarppina tämän keissin jälkeen!

 

 

Se kerta, kun olin palaverissa hotellijohtajan kanssa aluspaidassani.

Olen krooninen myöhästelijä ja niinä kertoina, kun olen aikataulussa, niin luulen olevani myöhässä.

Olin lähdössä palaveriin ja laskin tarkkaan matkani, etten myöhästyisi. Tähän väliin tärkeä huomautus: harvemmin myös tulee tsekattua päivän sääennustetta ja jos eilen oli kylmää sadetta, niin oletan, että tänäänkin on kylmää sadetta. Puin siis sen mukaisesti ja käveltyäni korttelin verran olin jo aivan hiessä. Siinä sitten päätin palata kotiin vaihtamaan takin kevyempään ja päästyäni takaisin ulos olin edelleen hiessä. Nyt olin jo kuitenkin menettänyt 7 minuuttia matka-ajastani, joten oli pakko pistää jalkaa toisen eteen.

Kävelin varmaan hölkkäysvauhtia ja lopulta olin hotellilla jollain ihmeen kaupalla ajoissa. Jouduin jopa odottelemaan herra hotellijohtaja. Winning! Paitsi ei. Olin aivan tuskallisen läpimärkä hiestä, että oli pakko ottaa takin lisäksi neule pois päältä. Alla ei ollut muuta kuin pitsinen aluspaita – onneksi edes se. Niin, taisin unohtaa mainita, että päällä oli myös tekonahkahousut, jotka liimautuivat hikisiin reisiin!

En ole ikinä ollut niin epämukavissa vaatteissa niin epämukavassa tilanteessa. Onneksi palaverissa oli mukana kollega, joka tuskan laskeuduttua lainasi trenssiään jakuksi! Ja onneksi stailistina/muotibloggaajana saa anteeksi oudoimmatkin vaateyhdistelmät!

 

Sellasta! Kyllä välillä hävettää olla minä.

 

 

 

Kuvat: Heikki Salonen
Takki: KappAhl
Huivi & laukku: Balmuir
Neule: Second Female
Housut: H&M

 

Lue myös:
10 oppia entisiltä pomoiltani
Nolot jutut

 

 

INSTAGRAM (@KRISELDA) / FACEBOOK / PINTEREST