Älä välitä siitä, miten sinun odotetaan pukeutuvan

Kriselda

 

 

Stockan kevätkampanja lähti näyttävästi käyntiin Naistenpäivänä, kun tavaratalo muutti nimensä Stockwomanniksi.

Kampanjan on tarkoitus rohkaista meitä naisia taistelemaan meitä kohdistuvia odotuksia vastaan sekä kyseenalaistamaan määritelmiä siitä, miten meidän tulisi ilmaista itseämme.

 

Pukeutuminen on minulle ilmaisukeino ja saan aivan valtavasti voimaa ja energiaa siitä, mitä minulla on päälläni. Oli kyse sitten arki-, juhla- tai sporttivaatteista.

Tyylimme kertoo sen, kuka olemme, joten älä välitä siitä miltä sinun odotetaan näyttävän. Jos jonain päivänä tekee mieli olla kokopunaisessa asussa, mitä väliä mitä muut ajattelevat?

Pukeutumisen pitää olla itselle mieluisaa ja allekirjoitan edelleen tämän parin vuoden takaisen postaukseni, jossa pohdiskelin tätä samaa teemaa. Edelleen pukeudun ja laittaudun itseäni varten, jotta minulla olisi mukava olla.

 

 

Olen maailman eniten otettu siitä, että minut valittiin mukaan kampanjaan. Stockan kanssa työskentely on unelmieni täyttymys. Tyylini ja asenteeni on selvästi tehnyt vaikutuksen ja se, jos mikä osoittaa sen, että työlläni on ollut jotain merkitystä. Haluan omalla esimerkilläni rohkaista kaikkia siellä ruudun takana (sukupuolesta riippumatta) toteuttamaan omia unelmiaan, mitä tahansa ne sitten onkaan.


Inspiroidun valtavasti vahvoista naisista ja on myös ihan parasta tehdä töitä heidän kanssaan. Mukana kampiksessa on myös meikäläisen kaveripiiristä tuttuja, nimittäin kongolaisvahvistus ja stylisti, ms. Patisse. Blogikollega ja upean tyylitajun omaava, Didem. Rohkeasta hiustyylistään tunnettu Meri, joka on stailannut tukkani mm. näihin kuvauksiin. Ihana Janita, joka inspiroi rohkeudellaan ja siitä, että omana itsenä olemisella pääsee pitkälle. Lisäksi mukana on myös minulle uusi tuttavuus, lifestyle bloggaaja ja freelance toimittaja, Mona.

 

 

Tyylimme kertoo parhaiten oman tarinamme; mistä tulemme ja ennen kaikkea sen, minne olemme menossa. Se on myös keino ilmaista, mitä haluamme elämältä. Yksi lempparini pukeutumiseen liittyvistä quoteista on "Dress for the life you want".

Rohkeus ei aina tarkoita kirkkaita värejä tai printtejä. Se on sitä, että uskaltaa kohdata oman itsensä ja omat haaveensa. Silloin pitää kokeilla omia rajojaan ja poistua mukavuusalueeltaan.

 

Valitsin kokopunaisen asun Naistenpäivän kunniaksi kuvastamaan rohkeutta ja voimaa. Minulle on jäänyt traumat yläasteelta, kun olin pukeutunut päästä varpaisiin punaiseen ja minulle naurettiin koulussa. Sen jälkeen vannoin itselleni, etten enää ikinä pukeudu niin.

Tässä sitä vaan ollaan, rikkomassa omia rajoja. Punaisesta on tullut minun power color ja aion ehdottomasti käyttää sitä jatkossakin, välittämättä muiden mielipiteistä.



 

P.S. Kokosin myös Stockwomannin verkkokauppaan omia lemppreitani ja niitä pääsee tarkastelemaan täällä.

 

 

P.P.S. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, eikä sisällä mainoslinkkejä.

 

 

Kuvat: Stockmann / TBWA
Takki: Sand
Pusero: Alexander Wang
Housut: Ril's
 
Lue myös:
6 vinkkiä oman tyylin löytämiseen
Ketä varten sinä pukeudut?

 

INSTAGRAM (@KRISELDA) / FACEBOOK / PINTEREST

 

 

 

 

Kommentit

Findianlife (Ei varmistettu) https://findianlife.com

Pakko kommentoida että mullekin naurettiin ja huudeltiin ”joulupukki” kun ala-asteella käytin mun äidin kirkkaanpunaista vintage-takkia, joka oli upea villakangastakki 60-luvulta mustalla karvakauluksella. Käytin takkia silti jopa yläasteelle saakka! Nyt kirkkaanpunainen on yksi lempiväreistäni myös :). Voihan siihen roikkuvaan harmaaseen villatakkiin pukeutua joka päivä jos haluaa, mutta NIIN paljon hauskempaa on väreissä ja printeissä <3

Kriselda
Kriselda

Ihanaa, etten ole yksin tämän kokemukseni kanssa. Ja nimenomaan! Punainen on ihan paras väri. :)

LR (Ei varmistettu)

Moi,
Hyvä kirjoitus ja aivan ihana asu! Mulla on tosi samanlainen kokemus punaisesta asusta yläasteella, olin itse aivan innoissani uusista kirkaan punaisista housuista ja neuleesta ja sitten koulussa mulle naurettiin ja huudeltiin punahilkaksi. Nyt asialle voin jo itsekin naureskella, mutta silloin se tuntui ihan kamalalta ja itku tuli kotona. Niin hassua miten sellaisen asian voi muistaa kuin eilisen, vaikka siitä on jo 15 vuotta.
Ja kiitos tästä blogista, ja Yes girl on myös ihan huippu!

Kriselda
Kriselda

Ymmärän täysin! Silloin se oli ihan kamalaa. Onneksi vanhemmiten oppii sen, ettei tarvitse välittää siitä mitä muut ajattelevat! :) 

Ja kiitos sulle kauniista sanoista <3

Kommentoi