Miljoona vuotta oon onnellinen

 

 

Tutkailin blogini analytiikkaa ja olipa ihana huomata, että tänne päädytään myös rakkausaiheisilla hakusanoilla! Rakkaudesta täytyy mielestäni puhua avoimesti ja sitä pitää myös osoittaa niin paljon kuin mahdollista. Ilman rakkautta, ei ole mitään.

Meille on kuitenkin vuosikaudet syötetty epärealistisia mielikuvia rakkaudesta. Romantisoitua hattaraa, jossa kaikki elävät elämänsä onnellisena loppuun asti. Meistä on tullut hyvin vaativia ja odotuksemme ovat usein liian korkealla rakkauden suhteen.

Rakkaus on kuitenkin paljon muuta kuin pelkkää romantiikkaa. Se on hyväksymistä, ymmärtämistä, välittämistä, sitoutumista ja ennen kaikkea se on toisen kunnioittamista. Se on valintakysymys, jonka pohjalla on tahtotila.

 

 

On rohkeutta avata sydämensä toiselle ihmiselle ja olla täysin paljaana kaikkine tunteineen ja vikoineen. On myös äärimmäisen rohkeaa hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on. Kun toisesta alkaa paljastumaan sellaisia puolia, joista ei itse pidä niin olisi ehkä syytä kääntä katse itseensä ja tarkastella, mistä ne epämieluisat piirteet toisessa johtuu – johtuvatko ne oikeasti hänestä vai itsestäni?

 

Kuka tahansa pystyy rakastumaan, mutta rakastuneena pysyminen vaatii jo vähän enemmän töitä. Etenkin kun me ihmiset olemme taipuvaisia kyllästymään kiintymisvaiheen jälkeen. Pidän itseäni onnekkaana, kun rinnalle on löytynyt luottamuksen arvoinen tyyppi, erikoislaatuinen mies, joka on herätellyt minussa uusia puolia ja haastaa minua. Olemme hyvin samanlaisia, mutta samalla niin erilaisia. Vastakohdat todellakin täydentävät toisiaan, mutta luottamus ja yhteiset arvot ovat suhteen perusta, josta yhteinen tie jatkuu kumppanuudeksi.

 

 

Kaikesta realismista huolimatta, niin rakkauteen kuuluu vahvasti romantiikka. Kaikki tarvitsee elämäänsä hattaraa ja edelleen toivon, että saan elää elämäni onnellisena loppun asti.

 

 

Kuvat: Julian OleaJumpsuit: ZARAAurinkolasit: Marc Jacobs

 

Lue myös:Mitä jos rakastun?Love notesRakkautta on…