Tärkeiden asioiden äärellä
(Kaupallinen yhteistyö: WSOY)
En yhtään osannut odottaa tulevaa, kun sain tämän yhteistyökyselyn WSOY:n kanssa inboxiini. Ensimmäinen ajatus mikä silloin pyöri mielessäni oli se, että kaikki äidinkielenopettajani varmasti pudistelisivat päätään, jos lukisivat tätä tekstiäni tai ylipäätään blogiani. Jotenkin niinä aikoina ei olisi ikinä uskonut, että saan myös välillä kirjoittaa työkseni. Niin se maailma ja tyttö muuttuu kymmenessä vuodessa.
Huippumalli ja näyttelijän Cara Delevingnen Mirror, Mirror -esikoiskirja kieltämättä houkutteli ja onneksi otin tehtävänannon vastaan, sillä kirja oli todellinen matka omaan nuoruuteen. Hassua, että ensiajatusten jälkeen hyppäsin ihan totta kymmenen vuotta nuoremman minän saappaisiin. Mieleen muistui monet, monet omaa nuoruutta koskettaneet aikuiset (äidikielenopettajien lisäksi) sekä omat teiniajan kamppailut kaikkine syvine vesineen. Ei ollut helppoa olla teini. Ei todellakaan.
Mirror, Mirror on koulubändin nimi ja kirja kertoo sen jäsenistä, heidän ystävyys- ja perhesuhteistaan, ja kun yksi bändikaveruksista löydetään puolikuolleena joesta, kirjan päähenkilöt lähtevät rohkeasti ratkomaan mysteeriä.
He ovat nuoria, jotka ovat omalla tavalla hylkiötä ja heidän taakkansa ovat melko äärimmäisiä. Silti – silti se teiniajan tuska ja ne kasvukivut ovat niin samaistuttavia. Vaikka kaikilla on omat kokemuksensa ja haasteensa, niin silti tunteet ovat kutakuinkin samat.
Tarina oli yhtä tunteiden vuoristorataa ja tunteet poukkoilivat ilosta ja ihastuksista epävarmuuteen ja vihaan ja lopulta taas onneen. Teemallisesti kirjojen Skam.
Kirjan jännittävä rikosmysteeri piti huolen siitä, ettei kirja vaipunut kokonaan teinidraamailuksi ja tärkeistä asioista puheen ollen: loppupäätelmässä tuli esille hyvin painava yhteiskunnallinen ongelma, joka on valitettavasti liian lähellä neniämme, emmekä sitä huomaa.
Tarina pisti myös miettimään sitä, jos tosielämässä kävisi samalla tavalla; jos yksi ystävistä katoaisi ja hänet löydetään puolikuolleena, kuinka moni oikeasti lähtisi ratkaisemaan tapausta niin rohkeasti jopa virkavaltaa uhmaten?
Kirjan yhtenä tärkeimpänä teemana oli ystävyyssuhteet, kuinka tärkeitä ne ovat – oli sitten minkä ikäinen tahansa. Emme voi ikinä tietää, minkä asioiden kanssa kukin kamppailee, ja ainakin oman kokemukseni perusteella ystävät ja tukiverkko ovat ne, jotka kannattelevat haastavina aikoina. Silloin, kun olemme itse kadoksissa parhaat ystävät osaavat auttaa löytämään oikean suunnan.
Kirjan nimen takana on paljon muuta kuin pelkkä koulubändi. Itse nimi ja tarina hiljaa kannustaa meitä tunnustelemaan omaa todellista minäämme. Olemme paljon enemmän kuin se, keitä olemme somessa tai koulussa taikka töissä. Puhumattakaan siitä, millaisia olemme kotona ja ystäviemme seurassa. Ja vaikka omista teinivuosista on jo aikaa, niin kamppailemme näiden samojen asioiden kanssa jatkuvasti läpi elämän. Caran sanoin: tarvitsemme vain yhden version itsestämme.
Ja lopuksi vielä: vaikka kirja on helppolukuinen, niin sen monimutkaiset teemat ja tunteiden vuoristorata todellakin saa pysähtymään ja tyrkkää meidät aikamatkalle omaan nuoruuteen. Oli se sitten kenenkin mielestä nostalgista tai traumaattista, niin mielestäni silti tarpeellinen matka näin aikuisiällä käydä läpi. Ainakin voi todeta itselle, että onpahan niistä ajoista on selvitty.
KIRJA LÖYTYY MM. SUOMALAISESTA KIRJAKAUPASTA
Kuvat: Didem
Mekko: Nelly.com
Lue myös:
Laske rimaa
3+1 kirjasuositusta
INSTAGRAM (@KRISELDA) / FACEBOOK / PINTEREST