Onks kuinka monella käyny mielessä käydä reilaamassa talvella? Ei ollu miullakaan ennen ku keväällä 2015 kun oltiin miun kaverin Saaran kanssa töissä ampumahiihdon MM-kisoissa. Siellä kävelessämme heräs ajatus: entäpä jos käytäski ens talvella jossain kattomassa ampumahiihtoa? Entäpä jos tehtäs se ja paljon muuta ja mentäs reilaamaan?! No ei siinä kovin paljoo tarvinnu kumpaakaan enempää suostutella ja 27. päivä joulukuuta me pakattiin rinkat ja lähettiin kohti seikkailua.

Meillä oli pari selkeetä kohdetta missä käydä. Oon jo pienestä asti kattonu mäkihyppyy innolla ja halunnu aina käydä Garmisch-Partenkirchenin uudenvuoden kisoissa. Eli se, ja sit tietysti se ampumahiihto. Me lennettiin Kööpenhaminaan (tosin rinkan ei tullu mukana, mut se on jo toinen tarina) ja sit puksuteltiin junalla Brysseliin, josta oltiin varattu hotelli jo etukäteen. Siellä me vietettiin sit päivä ja jatkettiin matkaa Luxemburgiin ja Frankfurtiin, jossa me sit vihdoin saatiin rinkkamme takaisin.

Uudenvuodenaatto me vietettiin tosi sumuisessa Frankfurtissa. Mut mielessä kirkkaana jo odotti seuraava aamu, jolloin me mentiin eka Müncheniin ja sieltä sit Garmischiin. Mikä on aina jännää, on se, miten suomalaisista tulee puheliaita ulkomailla. Tuolla mäkikisoissa mekin saatin moikkaila joka suuntaan, kun oli monella muullakin ollu sama idea käydä kisoissa. Vaikka Suomen mäkihyppy kyntää aika pahasti, oli noissa kisoissa silti ihan mahtavaa käydä. Ja sit kontrolli petti. Muistutan, et meijän oli tarkotus käydä vaan noissa yksissä kisoissa. No kun oltiin sit siellä seuduilla, niin hupsista keikkaa, oli lopulta liput ostettu myös Insbruckiin ja Bischoshofeniin. 

Kun mäkiviikosta oli selvitty, käytiin me myös Wienissä ja Bratislavassa. Ihan yks vinkki, älkää menkö Bratislavaan loppiaisena (kukaan ei puhu englantia ja mistään ei saa postimerkkejä). Mut oli ihanaa matkustaa talvella, koska ei ollu ruuhkia missään eikä myöskään majotusta ollu hinnalla pilattu. Me oltiin joka yö hotelleissa, koska ne oli oikeesti samanhintasia kun hostellit. Ja en nyt puhu mistään rupu-hotelleista, vaan ihan kunnon hotelleista aamupalalla!

Meijän matka päätty sitten sinne ampumahiihtokisoihin, mistä tää kaikki sai oikeestaan alkunsa. Kisat järjesttettiin Ruhpohldingissa Saksassa. Ekana kisapäivänä Kaisa Mäkäräinen tuli kolmanneks ja yks asia johti toiseen ja saatiin siltä sen kukkakimppu! Ok, sen kanssa kun lähettiin sieltä, niin oltiin ku kuninkaallisia. Ihmiset otti kuvia ja tuijotti meitä. Ihan sika hauskaa! Matkan vika yö vietettiin junassa nukkuen, ja sit lennettiin taas Kööpenhaminasta pois. 

Tää matka oli kyllä niin mahtava, ettei mitään rajaa. Näitä kuvia katellessa tulee aina matkakuume ja ois niin hauskaa lähtee tänäkin vuonna reilaamaan joulun jälkeen. Tästä ei nyt kuitenkaan tuu ehkä joka vuotista perinnettä, mutta ehkäpä vielä joskus pääsen uuestaan. Kertokaa toki ihmeessä jos haluutte kuulla lisää tosta matkasta, tässä oli vaan pintaraapasu kaikkeen mitä tapahtu.

Mukavaa ekaa adventtia joulu on kohta täällä!

Jenni