p*rkeleen, P#RK*LE!!!!

Oli synkkä ja myrskyinen päivä.

Millon sä äiti korjaat sen mun haalarin?  ( Hitto, sekin vielä. Muistanu koko haalarii) Joo, tänään mä sen korjaan, itse asiassa just nyt. Se on muuten kohta kesä eikä koko helkkarin haalaria tarvi enään. 

Ihmettelen vaan näitä nykypäivän haalareita. Joulupukki tuoda jolkotteli uudet hunajaa maksaneet ulkovaatteet ja nyt kuukautta myöhemmin on polvissa reikiä ja heijastin nauha on kuorinut heijastuvuuden pois, toinen haalari erimerkkiä ja siellä heijastimet repsottaa ja saumat irvistelee. Ehkä meidän lapset vaan käyttävät niitä jotenkin väärin!? 

Olin pahalla tuulella, koko päivä oli ollut kuin suoraan persreiästä. 

Muihin asioihin liittyen olin aiemmin päivällä muistellut tapahtumaa kaukaa lapsuudesta. Kuinka äidin tekemä röyhelöulkohaalari minulle, oli ulkoilun päätyttyä laitettu saunaan kuivumaan. Myöhemmin joku kävi laittamassa saunan päälle ja epähuomiossaan jätti haalarin kuivumaan siihen kiukaan viereen. No selkäpuolelle suli norsun mentävä aukko.

Sadattelin jo muutenkin koko päivää, enkä jatkossa aio tuossa mielentilassa tehdä mitään aivotyötä vaativaa asiaa. Neuloja ja lankaa etsiessä, olisi tässä vaiheessa pitänyt kellojen kilkattaa. No mitenköhän tuokin paikka nyt tuossa käsinompelemalla pysyy? Ei tarvii ku kerran kontata niin se on siinä. Ehkä mä silitän sen kiinni siihen liimakankaan kanssa niin luulis sit pysyvän.

 

Raaputtelin haalarin jämät silitysraudasta irti.. Kirosin.. ja kirosin..

Leikkasin kaksikertaa suuremman paikan ja aloin käsinompelemaan.

Ja jälkihän oli myös sen mukainen.