helppoa rahaa

 

Voi että, kuinka monena lauantaina, perjantaina ja ihan vain vaikka tiistaina, sitä on miettinyt että

mitä jos nyt?

Sitä voittaisikin pääpotin. Tai vähän isomman summan. Mitä sitä tekisi ihan ensimmäiseksi? Miten helppoa ja mukavaa elämä olisikaan. Ei tarvitsisi katsella ruokakaupassa halvinta kilo hintaa, voisi käydä kampaajalla heti kun tukka alkaa näyttämään perseeltä, tekisi pienen lomamatkan jos siltä tuntuu ilman että tarvitsisi ensin säästää useamman kuukauden ja sitten käyttääkkin säästöt yllättävään menoon niinkuin auton jakopäähihnan vaihtoon. Tosta noin vain käydä ostamassa lapselle uuden isomman täkin sänkyyn, ilman että itse joutuu jonkun aikaa nukkumaan lapsen pienellä. Tai että ostettuaan vahingossa liian pienet nappikset, voi surutta käydä ostamassa uudet eikä tarvitse lainata miehen kaks ja puol numeroa liian isoja, toivoen että talvi jatkuisi mahdollisimman pitkälle saadessaan käyttää villasukkaa välissä.

 

 

Näin unta että voitin 300 000e. Yritin siinä katsoa ja tihrustaa voitto lipuketta, se värisi ja oli samalla sumuinen. Näytä ne numerot! .... Illalla ollessani yksin kotona, laitoin muutaman rivin veikkaukseen. Yhden ylimääräisen vakkari rivin lisäksi. Eihän sitä tiedä jos.. No jos mä nyt tämän kerran kokeilen noita netti arpojakin kun kerran koneella oon.. kun se unikin.. Arpoja tuli ja arpoja meni.. todennäköisyydet ei kyl kummosia ole.. vatsassa kihelmöi, tää on ihan tuurista kiinni. Kuka vaan voi voittaa. …Ei vieläkään, yks enään.. no anna edes satanen.. 

Ei antanut ei. Palasin maan pinnalle, pelitili tyhjänä. Ei tullut helppoa rahaa. 

Myöhemmin samana päivänä, kuultuaan hetkellisestä  järkeni karkumatkasta, äitini lainasi minulle Anna-Leena Härkösen, Kaikki oikein kirjan. Kirja kertoo siitä kun Puttosen pariskunta voittaa päävoiton, ja tuovatko ne lottomiljoonat onnen? 

Niinhän sitä sanotaan että raha ei tuo onnea. Ehkä ei, mutta kyllä mää vaan oon vapaaehtoinen kokeilemaan.