näistä merkeistä tiedät nuoruusvuosien pyyhkivän takana päin

Pyörivä kivi ei sammaloidu. Mutta aika mennä jolkottelee.

Voi olla ettet edes huomaa vanhenevasi. Tai et tajua. Väität ehkä itsellesi että sieltä peilistä katselee se samannäköinen tyyppi kuin joskus silloin, joskus? Koitat ehkä hämätä itseäsi, tai muita, koska pukeutumisesi voi edelleen näyttää juuri siltä kuin 2000- luvun alussa. Tai että juttujesi taso ei tunnu nousevan iän myötäkään.

Tarkempi tiirailu paljastaakin, ehkä totisempia juttuja..

 

Levittelet kasvoillesi rasvaa. Lönttejä jää ehkä hetkeksi killumaan kasvojen uurteisiin. Ryppyjä, ryppyjä. Ei se nyt niin kamalaa ole.. Puristelet ehkä pari näppylää ja katseesi pysähtyy huuliisi. Nyt tässä on jotain mätää? Skrollaat valokuvia menneiltä ajoilta.. Ne  h ä v i ä ä! Guugle varmistaa epäilyt, Vanhetessa, hyaluronihapon ja ihon alaisen rasvan määrän vehenemisestä johtuen, huuletkin menettävät täyteläisyyttään ja amorinkaari suoristuu. Lisäksi värin haalistuminen saa ne tuntumaan häviävän, varsinkin kun huulien ympärille ilmestyvät juonteet tekevät huulirajasta epätarkan. Tunnet kuinka huulia ja kasvoja alkaa kiristämään. Mieleen livahtaa muhimaan ajatus huulien täyttämisestä. Samalla vilkaiset rasvapurkin kylkeä, perusvoide, ei mitään taikaa. 

 

Alat pukeutumaan. Maan vetovoima, you suck.. Työnnät tennissukkia rintaliiveihin edelleen. Ennen et malttanut odottaa niiden kasvamista, nyt täytät tyhjiöitä jonka tyhjiin imetyt pussit tarvitsevat näyttääkseen tisseiltä.

 

Itsetutkiskelun aamuinen hetki alkaa olemaan loppu suoralla. Heität pienet muuvit peilin edessä, katsellen kuinka ylimääräinen heiluu sinne tänne, muistuttaaksesi itseäsi aloitettavasta kiinteytysjumpasta. Fyysinen puolikin kun on kääntynyt jo alamäkeen. Pyyhit otsatukan naamalta ja pikkaisen hulmautat uutta kesätukkaasi. Harmaat karvat. No tukasta ei ole tehty vielä mitään löytöjä. Eikä silleen haittaisikaan koska pidät muutenkin harmahtavaksi sävytetystä tukasta. Olisivat vain boonusta sekaan. Sitten muistat väitteen että tuo sama harmaus hiippailee myös alapäähän. Kurkistat pöksyihin. Totta tuo. Mutta ei se mitään, kaikki karvat pois vaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Eipä se alakerta muutenkaan enään parikymppiseltä näytä.

 

Sitten siirryt ajatusmaailmassasi takaisin vuosiin kun olit, noh nuori. Seilailet menneessä edes takaisin. Muistelet erilaisia asioita ja tapahtumia.. Tunnet pienen helpoituksen aallon, ja ajattelet, never again. Suoristat ryhdin, ja hymyilet ääliömäisesti omalle peilikuvalle. 

Keski-ikä, here i come.