nuo kyttäävät myyntihemmot
Soljut kaupan liukuovista sisään. Taas jonnekkin kiire, ruua laittoon, lasten harrastuksiin tai muuten vaan kotiin. Ja sitten..Taas ne on siellä!
Hidastat vauhtia jotta ehdit tehdä suunnitelman, miten selvitä tulevasta. Sata metriä kauppakeskuksen käytävää. Oikealla ruokakaupan portit. Väki alkaa kaartamaan vastaantulevien kaistalla, kaupan kattorakenteet kiinnostavat monia. Puhelinta räplätään. Menee niitä evvk-tyyppejäkin jotka jo olemuksellaan saavat rauhassa mennä menojaan.
Tällä kertaa päätät kokeilla löperrälapselle-etoletäällä- tyyppiä, kunnes huomaat hävinneesi tämän taiston ja kuinka joku pöpertää samalla toiseen korvaasi kuinka hyvää juttua he ovat nyt tarjoamassa, sähköyhtiötä, puhelin operattoria, tai mitä nyt lie. Yrität kauniisti kiittää ei kiitosta, koska et halua olla mulkku ja kulkea keskisormi pystyssä, koska työtäänhän he vaan tekevät. Jokaisen vastaväitteesi jälkeen, saat uuden hyvän syyn, sikahyviä tarjouksia, turhautumisen partaalle ajavia kysymyksiä. Olet maitohyllyjen kohdalla kun saat kipattua tyypin kärrystäsi.
Ja jos käykin niin että tullessasi olet heitä ovelampi ja selviät voittajana kaupan sisälle. Luultavasti unohdat joutuvasi kulkemaan samaa reittiä takaisin.
Kainalot tulessa, tukka märkänä, pakkaat ruokaostoksia. Hanska on hävinnyt jonnekkin, yksi istuu kärryissä torttu housuissa ja kaksi muuta salapoliisi-vakoilijaa juoksentelee yhä kassojen toisella puolella, punaisesta naamastasi sekä liioiteltujen suurieleisistä käsimerkeistäsi huolimatta. Kiittelet mielessäsi suklaalevyä, jonka sait salaa ostettua ja jonka aiot illalla nautiskella, myöskin salaa, ihan omassa rauhassa.
Ja sitten huomaat edessäsi vaanivat, jo kertaalleen hämätyt myyntitykit. Tällä kertaa olet hitaampi. Saat ravisteltua tyypin lahkeestasi tuulikaapissa, samalla omaa orkesteria pukien. Itse riisut takkisi ja nautit kirpeästä pakkas tuulesta, joka viilentää mukavasti punehtuneita poskiasi.
SITTEN KEKSIT SEN! Kuinka päästä heistä jatkossa, sitkeistä sitkeimmästäkin. Näinkin kauan siihen meni, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan…
– Olisiko teillä hetki aikaa, nyt olisi ylitsepääsemätön hetki kuunnella mitä meillä olisi tarjolla!
– Kiitos vain, mutta mulla on jo.. ( vilkaiset ständiin, mikä yritys on kyseessä ).. palvelunne käytössä! Saat perääsi peukkua, maireaakin maireamman hymyn ja hyvän päivän toivotteluja. Joku palavaa käryä haisteleva kokeili vielä, millos olen viimeksi päivittänyt? – Juuri äsken!
Hyvä minä, sä oot kurko! Piraijat muuttuivat silmissäni kultakaloiksi.
