jännän äärellä
On se jännää miten elämä yllättää valinnoillaan.
On asioita jotka ovat päivänselviä. Niiden saavuttaminen tai ainakin yrittäminen on ollut aina jotenkin tiedossa. Sitten on asioita joista haaveilee, mutta jotka eivät kuitenkaan koskaan tule tapahtumaan, mahdottomuutensa puolesta. Tai no joo, ”kaikkihan on mahdollista”,sanotaan että hyvin epätodennäköistä tapahtuakseen. Sitten on asioita joita ei ehkä joskus olisi voinut kuvitella omikseen, mutta sitten vuosien jälkeen yksi asia johtaa toiseen ja niin eespäin. Huomaatkin tekeväsi ja nauttivasi asioista joiden et olisi voinut kuvitellakkaan olevan sun juttu.
Viime viikolla näin pääsi käymään.
Muistan ylä-asteen käsityötuntien pakkopullamaisuuden. Ehkä opettajassakin oli vähän vikaa. Tai sitten vaan nuoruuden kapinointi oli niin hallitsevaa, että mikään vähääkään järkevä ei oikein kiinnostanut. Muistan jopa ommelleeni yli leveät housut silloisen parhaan ystävän kanssa, eriväriset vain, joita häpesimme käyttääkkin jonkun aikaa. Linnanmäellä tajusimme niiden housujen pöljyyden. Kaiken muun teinkin sieltä missä aitaa ei ollut, kunhan nyt tuli suoritettua. Ompelukoneeseenkaan en koskenut yli kymmeneen vuoteen.Vuosia sitten muistan tuon ystävän kanssa vitsailevamme saumurista… Niin, jonka nyt omistan, olen perustanut tekstiilituotteita valmistavan yrityksen ja nyt viimeisenä
aloitan syksyllä opinnot vaatetuksessa.
En malta odottaa että pääsen takaisin koulunpenkille. Oppimaan paremmaksi ompelijaksi, tekemään sikasiistejä vaatteita niin itselle kuin lapsillekkin!
Niin sitä vaan välillä yllättää itseään..
