reunalla

Tuntuu kummalta kun pysähdyn miettimään itseäni, tätä minää joka seisoo uuden elämän kynnyksellä.

Vaikka pitkän parisuhteen loppumiseen, vanhemmuuden uusiin rooleihin, kuten myös jonkun ajanjakson päättymiseen ja särkymiseen yleensä liittyy paljon vahvoja ja ei niin kivoja tunnetiloja, kaikesta tapahtuneesta kuitenkin löytyy yleensä jotain hyvää. Ennemmin tai myöhemmin. Kaikkea paskaa on hyvin helppo vatvoa edestakas. Lisäksi ne pyörii kuitenkin ja haluamatta mielen pienimmissäkin sopukoissa, ja hetkellisesti se kaikki mahdollinen kiva piiloutuu sen ryönän alle. Vaikka skeida onkin hyvä saada haravoitua ja parhaimmillaan löytää seasta itselleen vielä jotain pientä extraa, olen päättänyt samalla keskittyä myös kaiken sen positiivisen, yllätyksellisyyden ja mahdollisuuksien etsimiseen,toteuttamiseen ja haaveilemiseen. 

Kun nyt elänkinkin arkeani, lasteni kanssa, joudun- voinkin- seisoa vain omilla jaloillani. Kun maailma alkaa muovautumaan uudenlaiseksi, josta vastuun kannan vain itse. Ennen, olin antanut itseni ajautua tilanteeseen jossa meidän yhteinen elämä rynni tarpeideni yli. Ei ollut minua, vaan jotain mutsimössöä joka raahautui perässä hännän huippuna. Nyt on arki lapsineni ja  m i n ä. Tukka tuulessa hulmuten, tunnen itseni ehkä vahvemmaksi kuin koskaan, jollain tavalla. Varmasti asiaa helpottaa ilman lämmin pehmeys ja valoisat illat. Onneksi nyt ei ole talvi. Vaikka olenkin hukannut itseni joskus vauvavuosien sumuun, ja pikkuhiljaa etsiskellyt itseäni, nyt ihan oikeasti olen pysähtynyt ja alkanut kaivelemaan itseäni esiin.

 Otan nyt aikaa ihan vain itselleni. Pidän huolta siitä muikkelista, joka nyt uutta opettelee. Hyvällä tavalla jännityksellä odotan mitä elämä tuo tullessaan. Haaveita joita pääsen työstämään ihan oikeiksi. Ehkä aloitan uudella tukalla ja päivitän vuosia pussukassa pyörineitä meikkejä. Ehkä joku uusi harrastus. Teen asioita yksikseni. Lähden jonnekkin, jossa haahuilen päivän ilman mitään suunnitelmia tai päämäärää. Keskityn vain elämän iloisiin asioihin.

Ehkä kohtalo yrittää jo jotain vinkkaillakkin. Eilen pienen kenkiä solmiessa löysin jalkojen juuresta seitsemän neliapilaa ja yhden viisiapilaisen!