Sepän synty
Aloittaessani opintoni professori Antti Hassi, Lahden Muotoiluinstituutin silloinen rehtori, piti meille uusille opiskelijoille tervetuliaspuheen. Meistä piti tuleman kalustesuunnittelijoita, graafikoita, videokuvaajia, valokuvaajia, vaatetussuunnittelijoita, sisustussuunnittelijoita ja – kuten minusta – kultaseppiä. Puheessaan hän käski meidän selvittää itsellemme miksi opiskelemme valitsemaamme alaa. Valmistuessamme meillä pitäisi jokaisella olla kirkkaana mielessämme syy tehdä juuri sitä työtä, johon olemme opinnoissamme tähdänneet.
Kirjoitusta ei koskaan saisi aloittaa ammoisista historian alkuhämäristä. Otin riskin ja tein silti niin, sillä tuo ohje on kaikessa yksinkertaisuudessaan mielestäni äärimmäisen tärkeä alalla kuin alalla, ja kannatettavaa sitä on miettiä välillä myöhemminkin työelämässä.
Tunnustan, että ensimmäinen silloin keksimäni perustelu oli jokseenkin raakilemainen ”no kun mä haluun”. Vasta lukioputkesta pölähtäneenäkin tajusin, että se ei varmasti kuitenkaan ollut rehtorimme tarkoittama motiivi, jonka siivin valmistumista seuraavat kymmenet vuodet seppänä taittuisivat.
Tervetuliaispuheen kehotus säilyi mielessäni läpi opiskeluvuosien. Ja kuinka ollakaan, kun astelin opinahjon ovesta 1994 ulos kevääseen, tiesin mikä on tehtäväni.
Me ihmiset olemme pukeutuneet koruihin kenties yhtä kauan kuin vaatteisiin. Vanhimmat tunnetut korut ovat 100 000 vuoden takaa, minne nykyihmisen ensiaskeleetkin ajoittuvat. Korujen käyttäminen, niillä kaunistautuminen ja niiden kauneudesta nauttiminen on inhimillistä kuin musiikki tai tanssi: näennäisesti turhaa, mutta sielulle ah, niin tärkeää! Minun tehtäväni ammattikuntani edustajana, suunnittelijana ja käsityöläisenä, on olla välittäjä korun kantajan ja korun idean välillä käyttäen työvälineinäni jalometalleja ja -kiviä sekä omaa kokemustani estetiikasta. Samaa mieltä olen edelleen.
Tämän blogin kautta puolestani haluan jatkossa välittää tunnelmia meiltä Kalevala Korusta sekä omia mietteitäni koruista ja kaikenlaisesta niihin ja niiden tekemiseen liittyvästä tässä ajassa. Vaihdan myös mielelläni ajatuksia kanssanne, joten tervetuloa keskusteluun!
Loistavaa alkanutta vuotta 2011, tapaamisiin
Saija