Myönnän hyppineeni tasajalkaa silkasta ilosta huomatessani Antti Holman paluun kaappiin. Newyorkilaisen asuntonsa keittiökomerossa nauhoitettu podcast Auta Antti! on nimittäin yksi riemullisimmista digi- ja elämän sisällöistä, joihin olen alkuvuoden aikana törmännyt. Kymmenjaksoinen ensimmäinen tuotantokausi oli liian nopeasti nautittu, mutta onneksi Holma on palannut tekemään toista kautta lyhyen tauon jälkeen. Holman komerossa kuulijan on hyvä olla. Podcastissä […]

Aleksi Salmenperän elokuva Tyhjiö. Kuvassa vasemmalta Kari Heiskanen, Tommi Korpela, Laura Birn, Kaija Pakarinen. Kuva Heikki Färm. Kun mies teippaa itsensä pahimmalla itsekritiikin hetkellä huonekaluihin ja toteaa olevansa paska kirjailija, valtava samaistumisen tunne pyyhkäisee lävitseni. En ole vielä koskaan konkreettisesti tarttunut ilmastointiteippiin tuossa tarkoituksessa, mutta tehnyt on mieli. Ehkä sitten seuraavalla kerralla, kun totean olevani […]

Monologiesitys Kilari. Kuvassa Amanda Palo. Valokuva Samuli Leino. Alkuun soitetaan äidille. ”Kaikki on hyvin”, naisääni toistelee yhä uudestaan ja uudestaan. Asian todellisen laidan ymmärtää silmänräpäyksessä: ei, kaikki ei ole hyvin. Itse asiassa kaikki on päin helvettiä. Nainen on Amanda Palo, jonka käsikirjoittama ja esittämä Kilari-monologi käsittelee seksuaalista väkivaltaa. Omakohtaisten kokemusten pohjalta syntynyt teatteriesitys on paikka, […]

Pöllömetsä-näyttelyssä on esillä myös taiteilijan sarjakuvia. Valokuva Terhi Ekebom. Terhi Ekebomin Pöllömetsä-teoksen äärellä olo on vaikuttunut. Galleria Kreutzissa katsoja tuntee astuneensa sisään valtavaan sarjakuva- tai kuvakirjaan. Näyttelytilan seinät on täytetty serigrafiavedoksilla, joiden toistuva kuvio muodostaa katsojan ympärille kaksiulotteisen metsän. Oksat kulkevat vaakatasossa seinän päästä päähän, välillä väriään muuttaen. Metsä on luonnonvalkoinen, musta ja hopea. Ja […]

Agnes Meyer-Brandis: Teacup Tools (2014–). Kuva Mika Friman. Leena ja Oula A. Valkeapää: Ilmentymiä (2017). Kuva videoteoksesta. En ole erityisen ylpeä siitä tosiasiasta, että keittiöstäni löytyy usein homeista ruokaa. Jos olisin heittänyt jokaisen kasvustoa keränneen kipon ja kupin suoraan roskakoriin, minulla ei olisi enää astioita. (Juurikaan. Ehkä pari mukia ja lusikka.) Monesti ennen puhdistusoperaation aloittamista […]

Karoliina Veijo: Sokeain koulu Karoliina Veijo: Kolera-allas Karoliina Veijon valokuvanäyttelyä katsoessani minua hävettää hieman. Olen asunut Helsingissä jo usean vuoden ajan, joten minua nolottaa myöntää, kuinka huonosti lopulta tunnenkaan kaupunkia ja sen historiaa. Veijo on yhdistänyt teoksissaan itse kuvaamiaan näkymiä Helsingistä I. K. Inhan 1900-luvun alun valokuviin. Minua punastuttaa: mitä nämä rakennukset ovat? Missä tuo […]

Salka Ritva Karela: Syleilykuva (2017) Teokseen on vangittu syleilyn ydin. Kädet, kasvot ja muut ruumiinosat ovat suloisessa keskinäisessä mytyssä. Salka Ritva Karelan Syleilykuva tuo katsojassa esiin juuri ne tunteet, jotka kahden ihmiskehon kohtaamiseen liittyvät. Kädet vaeltavat toisen vartalolla, hengityksen tihentyessä. Huulet koskettavat toisiaan. Ihot liimautuvat kiinni. Hänen kehonsa on lämmin, hikinen – ja niin lähellä. […]

”Mulle pitäis myöntää joku mitali tästä hyvästä”, mietin kiirehtiessäni rankahkon vesisateen kastelemana pitkin Pengerkatua kahvila Koloon. Märistä olosuhteista huolimatta haluan kuitenkin paikalle, sillä kahvilassa esiintyvä, uutta kansanmusiikkia soittava yhtye Antti Korhola Potkasee Oven Sisään on omaksi yllätyksekseni tuore suosikkini. En tiennyt pitäväni kansanmusiikista ennen kuin kuulin kyseisen bändin tuotantoa pari vuotta takaperin – keikalta poisjäänti […]

Ella Varvio: Nemeton-maljakko. Kuva Iiro Immonen. Paikalle kuljetaan kulta-valkoisen metsän läpi. Ikkunalle on aseteltu rykelmä maljakkoja, joiden kylkeen on poltettu siirtokuvia lehti- ja havupuista. Ella Varvion lasitaidetta esittelevä näyttely Nemeton on saanut nimensä kelttiläisestä pyhästä paikasta, ja teoksiin kaiverrettu ja poltettu kuvasto irtaannuttaakin hälisevästä todellisuudesta. Katsoja temmataan keskeltä vilkasta kevätpäivää Helsingin keskustasta ja tilalle tulevat lehdettömät […]

Mies on kaunis. Hän istuu, nainen seisoo hänen takanaan ja pitää kättä miehen olkapäällä. Molemmat katsovat suoraan eteenpäin. He ovat jähmettyneet potrettia varten. Herää epäilys: onko mies sittenkin nainen? Vai kenties sukupuoleton? Sama kysymys toistuu useiden muidenkin Silja Liukkosen töiden kohdalla. Ravintola Rytmissä esillä olevissa maalauksissa ja sekatekniikalla toteutetuissa teoksissa on käsitelty sukupuolta ja seksuaalisuutta […]