Valtteri ja minä
Olen ollut mukana Lastenklinikoiden Kummeissa noin 17 vuotta, hallituksessakin yli 10 vuotta.
Olen päässyt aitiopaikalta näkemään Kummien äärettömän tärkeän työn tuloksia. Olemme taloudellisesti vaikeinakin aikoina pystyneet jakamaan viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle vuosittain n. 1-2 miljoonaa euroa sekä osoittamaan varoja Lastentautien tutkimussäätiölle, joka tekee arvokasta työtä lasten sairauksien ehkäisemiseksi ja voittamiseksi. Klinikoille osoitetut varat käytetään laitehankintoihin ja potilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi.
Yli kymmenen vuotta sitten tutustuin Helsingin Lastenklinikalla silloin 5-vuotiaaseen, huumorintajuiseen, musikaaliseen ja nauravaiseen Valtteri-poikaan sekä hänen perheeseensä Limingasta.
Perheessä oli 3 poikaa: Valtteri oli vanhin, seuraava oli 4-vuotias ja kuopus harjoitteli puolestaan konttaamaan. Tutustuimme ”Mäkkäritalolla”, missä Valtteri perheineen asui käydessään Helsingissä hoidoissa ja tutkimuksissa.
Valtteri oli 86 cm pitkä eikä hän ollut koko elämänsä aikana saanut syödä tai juoda. Hänet oli jo silloin leikattu useita, useita kertoja ja leikattiin vielä senkin jälkeen lukemattoman monesti, ennen kuin hän ei enää jaksanut taistella. Sitkeääkin sitkeämpi pikkupotilas joutui taipumaan massiivisen verenmyrkytyksen edessä jouluaaton aattona 2013. Sain olla hänen luonaan vielä viimeisenäkin päivänä.
Tavatessamme ensimmäisen kerran Valtterille oli annettu elinaikaa puolesta kahteen vuotta. Vanhempien suostumuksella ryhdyin hänen kummitädikseen. Kahdentoista yhteisen vuotemme aikana seurasin Valtterin ja hänen perheensä vierailuja Helsingin Lastenklinikalla, jonne koko maan kaikkein vaikeimmin sairaiden lasten hoito on keskitetty.
Klinikalla Valtteri vietti niin viikkojen kuin kuukausienkin jaksoja, joiden aikana sain monta kymmentä kertaa todistaa, miten kerta kerran jälkeen, toivottomalta tuntuvista ongelmista huolimatta, hän jälleen pääsi palaamaan kotiin – kiitos korkeatasoisen hoidon.
Näin kuinka hyvää hoitoa Valtteri klinikalla sai. Miten häntä jaksettiin ymmärtää ja tukea, vaikka sairaan lapsen ja myöhemmin 86 senttisen nuoren miehen kärsivällisyys oli kipujen ja turhautumisen keskellä kovalla koetuksella; ja toisinaan tavaratkin lentelivät ja vanhemmat sekä hoitajat saivat kuulla kunniansa.
Näin miten paljon pitkillä hoitojaksoilla merkitsee viihtyvyys: videopelit, DVD:t, kirjat, lelut ja muut ajanvietetarvikkeet sekä vierailijat – puhumattakaan julkkiskummien vierailuista osastoilla laulamassa ja jakamassa nimmareita. Näissä asioissa Kummien apu on ollut suuri.
Näin myös lastenklinikan ahtauden, vanhanaikaisuuden, saniteettitilojen rajallisuuden, yksityisyyden puutteen sekä vanhempien nukkumiset muovipatjalla lattialla lapsensa vuoteen vieressä tai autossa parkkipaikalla.
Kummit ovat osaltaan olleet vahvasti mukana tukemassa Uuden Lastensairaalan rakentamista Helsinkiin vuonna 2017. Suomi tarvitsee nykyaikaisen, koko maan lapsia palvelevan, korkeatasoisen lastensairaalan, jossa vanhempien ei tarvitse nukkua lattialla. Kummit tulee tässäkin projektissa antamaan merkittävän panoksensa siihen, että uusissa, puhtaissa ja laadukkaissa tiloissa on myös viihtyisää ja kaunista; ja että uusiinkiin tiloihin saadaan ajankulua helpottavia pelejä, leluja, elokuvia sekä musiikkia eri-ikäisille potilaille.
Tule Sinäkin mukaan tukemaan Lastenklinikoiden Kummien äärettömän tärkeää työtä. Tehdään yhdessä hyvää, siitä tulee tavattoman hyvä mieli myös itselle.
Kaunista syksyä.
Pirjo Nuotio
Pirjo on monille tuttu Maikkarin uutislähetyksistä, mutta harvempi tietää, että hän on myös Kummien hallituksen pitkäaikainen jäsen.
