Vauvalle tuli juuri 5kk ikää ja jotenkin sitä ei odottanut enää tässä vaiheessa että tämä vauva-arki menisi hankalammaksi. Esikoinenhan alkoi nukkua yöt läpi jo 9 viikkoa vanhana ja tämä toukokuinen on synnäriltä asti nukkunut yöt 1-2 herätyksellä, toisinaan jopa ilman herätyksiä aamuun asti. Niinpä naiivisti oletin että tässä vaiheessa nukkuisimme jo yöt läpi ihan joka yö, mutta voi kuinka väärässä olinkaan… 4 kuukauden hulinoista kuulee usein puhuttavan mutta enpä tajunnut että  ne ihan näin pahat olisi. Nyt on siis menty n. 2 kuukautta niin että en ole itse nukkunut kuin ihan torkahdellen. Muutama parempi yö joukkoon on toki mahtunut, mutta useimmiten pääsen itse n. 2-3 tunnin yöunilla ja nekin parissa osassa. 

Esimerkki:

20.00  Vauva omaan pinnasänkyyn nukkumaan

20.45 Vauva herää. Nostan sängystä, kapaloin ja nukutaan uudelleen omaan sänkyyn nukkumaan

21.45 Menen itse sänkyyn

22.10 Vauva herää ja ei rauhoitu muuten kuin rinnalle, niinpä imetän ja nostan takaisin pinnikseen ja klo 22.30 pääsen itse takaisin sänkyyn.

00.05 Vauva herää, otan meidän sänkyyn ja imetän uneen.

00.05-04.00 Vauva ähisee, puhisee, haluaa syödä rintaa, ei halua syödä rintaa, ei nuku jos tissi ei ole suussa tai nukkuu enintään 10 minuuttia.

04.00 Vauva alkaa itkeä ja itkee n. 45 min, jonka aikana kanniskelen häntä ympäri asuntoa.

04.50 Laitan vauvan pinnikseen nukkumaan ja käyn itse nukkumaan

05.50 Esikoinen herää ja herättää höpötyksillä myös vauvan. 

Huomenta!

Nyt kun nämä syksyn värit on kolahtaneet ihan kunnolla, pyysin äitiäni neulomaan vauvalle okran värisestä merinovillalangasta pipon ja neuleshortsit. Äitini halusi neuloa mukaan vielä polvisukat ja voi jestas näistä tuli suloiset!

Kävimme esikoiseni kanssa viettämässä kahdestaan laatuaikaa I love me- messuilla. Messuilla ei varsinaisesti ollut itseäni kovinkaan paljoa kiinnostavia esillelaittajia Kaikon lisäksi, mutta koska minulla oli sinne ilmaislippu ja tyttäreni rakastaa käydä messuilla, ajattelin että käydään kääntymässä. Yllätys yllätys, löysimme itsemme tietenkin Kaikon pisteeltä ja lupasin tyttärelleni että hän saa valita itselleen yhden vaatteen sieltä. Mukaan lähti tämä Blue blossom paita. Samasta kuosista meillä on keltaisena leggarit molemmilla tytöillä ja kaapissa olisi vielä kyseistä kangastakin, josta aion ommella vauvalle kietaisubodyn. Nyt kun paita on käytössä, huomasin ettei meillä ole kuin yhdet tämän kanssa yhteensopivat housut, täytyy siis alkaa metsästää housuja ja hameita lisää.

Vaikka oma väsymys onkin tätä nykyä aivan käsittämätön, huomaan kuinka tärkeää juuri tällaiset tuulettumiset ovat. Nytkin olimme messuilla vain pari tuntia, mutta ihanasti se virkisti mieltä ja aivan eri tavalla jaksoi taas kotona pyörittää arkea. Suosittelen todellakin jokaiselle kotiäidille, että muistakaa myös itsenne. Vauva pärjää kyllä isän, tai vaikka isovanhempien kanssa sen aikaa että käyt itse jossain viettämässä ihan vaan omaa aikaa. Ikävän usein kuulee omassakin tuttavapiirissä miten ”pitäis, mutta kun ei se vielä pärjää isän kanssa”. Kyllä se pärjää, uskokaa pois. Isä on aivan yhtälailla lapsen vanhempi kuin äitikin ja meidän äitien pitäisi uskoa siihen. Pienet hengähdystauot tekevät ihmeitä mielelle ja omalle hyvinvoinnille ja itse uskon että hyvinvoiva äiti on parempi äiti kuin aivan loppuun palanut, aina kotona oleva äiti joka elää yksinomaan lasten ehdoilla. Muistakaa pitää myös itsestänne huolta <3