Miten rakastutaan?
It´s a little bit funny this feeling inside… Ellie laulaa rakastumisesta.
Olen usein miettinyt, miten rakastutaan, miltä se tuntuu. En usko että tiedän.
Ei pidä käsittää väärin. Olen minä ollut rakastunut. Olen rakastunut ja muistan tasan tarkkaan kuinka hullulta ja pökerryttävältä se tuntui. Se tuntuu ruumiissa ja huimauksena päässä. Rakastuessa elämään tulee ihan uusi intensiteetti: kaikki tuntuu paremmalta. Olo on voimakas, energinen, ihana ja vahva. rakkauskumppanin kanssamuodostuu täysin uusi maailma. Puitteet ympärillä saattavat olla vanhat, mutta oleminen on silti kuin astuisi johonkin uuteen, kokemattomaan, sellaiseen jota kukaan ei ole koskaan asuttanut. Koskematon hanki, jonka saa rikkoa. Tyyni vedenpinta, jossa saat kellua. Eikä kukaan ole koskaan tuntenut samoin.
Siltä se tuntui. Silloin.
En usko että se on enää sama. Jotkut sanovat jopa, että ihminen voi olla vain kerran rakastunut. Sitä en usko, mutta ainakin ihminen voi olla vain kerran ensirakastunut.
Olen sanonut kolmelle miehelle, että rakastan sinua. Tällä hetkellä saatan pyöritellä silmiäni sille, että olin rakastunut siihen muusikon retkuun. Saatan haluta kieltää, että rakastin kuusitoistavuotiaana sitä rasistista junttia. Saatan muistella kolmatta rakkauttani suurena rakkaustarinana, joka ei kuitenkaan kestänyt todellisuutta. Haluaisin mitätöidä vanhat rakkaudet ja ajatella, etten tiennyt mistään mitään. Kieltää kaiken. Mutta silloin myös mitätöisin senhetkisen itseni. Silloin olin rakastunut, mutta en minä enää tällä elämän kokemuksella ja tällä sivistyksellä ja tällä itsetuntemuksella heihin rakastuisi.
En usko että tiedän, miten olla rakastunut, koska tämä tämän hetkinen ihminen ei ole koskaan ollut rakastunut. Viime rakastumisesta olen kasvanut täysin uudeksi ihmiseksi. Miltä tuntuu rakastua, kun on oppinut elämään yksin, kun on oppinut arvostamaan itseään niin ettei rakkauden halu ole ainakaan sitä, että haluaisi vain tuntea itsensä hyväksytyksi?
Voisinko enää edes hullaantua kuten hullaannuin joskus? Voiko rakkaus edelleen viedä järjen mennessään? Yhdestä asiasta olen melko varma. Rakastuminen on vaikeampaa. Kun on käynyt läpi puolihelvetin rakkauden tähden, ei siihen ihan helpolla ryhdy. Kun on kohtuullisen tyytyväinen elämäänsä, ei halua rakastua ellei ole ihan varma että se kannattaa. Ja ennen kaikkea: on vaikeaa tavata potentiaalista rakkauskandidaattia – mutta se on toinen tarina.
Yllä olevan herkkä ja kaunosieluinen biisi ja tämä aihe tuo mieleen errän kaunosieluisen klassikon: