Kai melkein jokainen nainen joutuu tämän kokemaan. Nimittäin oman äitinsä vierailun kotonaan ensimmäistä kertaa.

Ei siinä, meidän äitihän on todella rento ja sopeutuvainen. Kuten hän itse asian ilmaisi: ” Talo elää tavallaan ja vieraat käy ajallaan.” Mutta on se silti oma ensimmäinen kokemuksensa, äiti vieraana. Tulee kummasti siivottua, pyyhittyä pölyjä ja käytyä kaupassa ennen vieraan tuloa. Kun kämppiksen perhe kävi pari viikkoa sitten, niin väkisinkin vertailee hieman vierailujen kulua. Meillä meni kyllä tosi hyvin. 🙂

Kävelimme eilen äidin kanssa keskustaan kiertämään Jyväskylän kirpputoritarjontaa. Itse hankin melkein kaiken tarvittavan, minkä vain voi, kirpputoreilta, mutta tämän ensimmäisen kuukaudenkaan aikana ei ole vielä tullut käytyä yhdessäkään. Ehkä koska ei ole ollut lainkaan tarvetta, vaikka ei ollut kyllä erityisemmin nytkään. Kirpputorikiertely vain on minun ja äidin yhteinen harrastus, mitä on tullu tehtyä jo Oulussa ja ihan lapsesta asti.

Kirpputorit Jyväskylässä vaikuttivat hyvältä, varsinkin hinta-laatusuhde oli kohdillaan. Oulussa helposti ihmiset pyytivät liikaa kuluneistakin vaatteista ja käyetyistä kengistä. Täällä huomaa, että ihmiset ovat ymmärtäneet paremmin kirpputorien alkuperäisen idean: halutaan päästä vanhasta tavarasta eroon, joten myydään se halvalla eteenpäin samalla kierrättäen. Äiti sai uudet roikkuvat korvakorut 80 sentillä ja minä uuden juhlamekon eurolla. Lisäksi mukaamme tarttuivat käyttämättömännäköiset unikkokuvioiset lasit ja paitoja. Yhteensä rahaa meni alle kympillä. Uskomatonta! Siitä mekostakin olisin oululaisella kirpparilla joutunut maksamaan vähintään neljä euroa. Se oli kuitenkin punainen ja lyhyt.

Olen oikeastaan täällä jyväskyläillessä huomannut, että täällä hintasuhteet menevät muutenkin hieman eritavalla kuin muissa Suomen kaupungeissa. Täällä saa halvemmalla monia sellaisia asioita, joiden juuri ajatellaan olevan hintavia. Esimerkiksi tanskanleipäsalaattiateriat, jotka söimme äidin kanssa eilen, maksoivat valmiissa rasioissa täällä 5,90 kappale. Se ei kuulosta halvalta, ellei ole tosiaan tottunut siihen, että yleensä tuollainen ateria muualla olisi 7-8 euroa tai enemmänkin.

Olen arvellut näiden suorastaan kummallisten hintojen johtuvan juuri siitä, että Jyväskylässä asuu niin paljon opiskelijoita. Kuka opiskelijajanttu ostaisi valmisaterioita tai kahvilapatonkeja sillä opintotuella, minkä valtiolta saa? Jyväskylässä kysyntä laskee monen tavallisesti hintavamman tavaran ja tuotteen hintaa, mikä on hyvä, koska täällä vähävaraisempikin saa arkeensa halvalla hieman luksusta. Kunhan uskaltaa katsoa himojensa hintaa ja vähän välillä satsata. Nimimerkki ostin tänään hienot kukkakuvioiset fiskarsin kynsisakset halvemmalla kuin tavalliset kynsisakset olisi saanut.

Tässä on kuitenkin vielä ne, mitä suosittelen kaikille naisille ympäri maailmaa tehtäväksi äidin kanssa. Ensinnäkin, menkää katsomaan Sandra Bullockin uusin filmi The Heat. En tiedä milloin olisin nauranut niin paljon ja äitikin sanoi, ettei tiedä milloin olisi kuullut minun nauravan niin makeasti. Aivan uskomattoman hyvää huumoria sisältävä elokuva, mihin ei edes liittynyt romanttiikka mitenkään. Jos tykkäät komedioista, mutta et romanttisista komedioista, niin rakastat tätä. Samalla jos kaipaat pikaopetusta englannin kirosanoihin, on tämä elokuva sopiva siihen. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin, elokuva ei huonontunu vaikka naiset kiroilivat aika remakasti. Oikeastaan, en edes usko että sanon todella tämän, mutta se toi siihen karskia särmää. Kannattaa siis mennä katsomaan vaikka päivänäytökseen, jos mahdollista, kun pääsee halvemmalla.

Loppuilta meni kämpillä, Aino ja Elinakin tulivat omalta kaupunkireissultaan ja aukaisimme heidän ja äitini kanssa pari punkkupulloa, suklaalevyt ja briejuuston keittiönpöydälle. Söimme, joimme ja pelasimme nepalista aikoinaan ostamillani kamasutra-aiheisilla pelikorteilla yöhön asti. Jutunjuurta löytyi muun muassa amerikkalaisesta kulttuurista, Yhdysvaltojen hallituksesta ja siitä, kuinka syvältä republikaanit ovat ja kuinka Obama on huippu ja paras.

Viinin ystäville tarkemmin: punaviinimme olivat khallituksesta (aksi etelä-afrikkalaista maukasta: minun vanha luottoystäväni Live a little ja Elinan suosikki Lyngrove reserve. Jälkimmäisenä mainittu parani hapettuessaan ja maistui suussa taivaalliselta suklaan kanssa. Minun ikiaikainen kumppanini, jonka mainitsin ensiksi, on luomupunaviini, mikä maistuu heti aukaistua hyvälle ja paranee hapettuessaan entisestään. Maistui hyvältä juustojen sekä suklaan kanssa, mutta myös yksin kun syötävät loppuivat ja korttipeli nousi suurempaan osaan. Seurajuoma, mikä ei petä koskaan. Ja nimensä mukaisesti sopii myös suruun, piristykseen ja rientoihin. Live a little!

Eli harvinaisen hieno viikonloppu on nyt jäänyt taakseni ja seuraava viikko ja tylsä arki tulevat taas kohti. Ensi viikonloppuna suunnittelin kuitenkin tanssimaan menemistä, saa nähdä ketkä lähtevät mukaani. Myös oululaiset ystävämme ovat ottaneet yhteyttä ja meinaavat tulla käymään parin viikon päästä. Myös Jyväskylän kirjasto aukeaa taas tiistain koko kuukauden kestäneen tauon jälkeen. Ei tämä elämä enää näytäkään tulevaisuuden kannalta niin harmaalta. Ennemminkin siellä näkyy valoa tunnelin päässä! Ja vielä olisi yksi valkkaripullo odottamassa…

Kirjoituksessa käytetyt kuvat ovat The Heat -elokuvasta.