Itsekriittisyys

 

Itsekriittisyys. Liika itsekriittisyys. Luovuuden pahin vihollinen. Jossain määrin hyväksi, liiallisena… No, ei hyväksi. Itsekriittisyys kaikkea kohtaan, mitä teet, itsekriittisyys itseäsi kohtaan. Ei.

Paras tapa opetella siitä pois? Antaa vaan mennä. Tekee ajattelematta niin paljoa. Tekee, ei välitä. Koska kuka arvostaisi omaa työtäsi, jos et sinä itse? (kiitos paljon yrityskurssiksi naamioitu elämäntapavalmennus tästä)

Tunnustan; olen itsekriittinen, ihan liiaksi. Kaikkea sitä kohtaan, mitä teen. Se on se suurin syy, miksi blogin perustaminen on aina niin hankalaa. En osaa ottaa hyviä kuvia, ei mulla ole kalustoa siihen. Ei se kirjoittaminen ihan aina luonnistu, kuka tällaista jaksaisi lukea. Sitten iski se ajatus; Mitä jos heittäisi nämä luulot pois, ja vain tekisi ja kehittyisi samalla?

IMG-20160604-WA0029-01.jpeg

Ensimmäinen asia, mitä opit minusta: olen itsekriittinen.

Toinen asia: Haluan siitä pois.

Kolmas: perustin juuri blogin, ja kirjoitin ensimmäisen blogitekstini tänne. 

 

Kommentit (3)
  1. Itsekriittisyys | Politiikka Uutiset
    3.8.2020, 09:50

    […] Itsekriittisyys – Kupissa teetä. | Lily – Itsekriittisyys. Liika itsekriittisyys. Luovuuden pahin vihollinen. Jossain määrin hyväksi, liiallisena. […]

  2. Itsekriittisyys | Iltasanomat Uutiset
    15.6.2020, 08:05

    […] Itsekriittisyys – Kupissa teetä. | Lily – Itsekriittisyys. Liika itsekriittisyys. Luovuuden pahin vihollinen. Jossain määrin hyväksi, liiallisena. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *