Oma tupa, oma lupa

Omassa lapsuudessani leikkimökki oli teini-ikään asti tärkeä. Minun paikkani, jossa oli omat jutut niin yksin kuin kavereidenkin kanssa. Siellä siivottiin, laitettiin kotia, pidettiin kutsut poikineen, toimitettiin omaa lehteä, kokoonnuttiin Pikku-naisia -kerhoon (minä olin Amy) ja yövyttiin isoveljen pelotellessa ikkunoiden takana.

Omaa mökkiäni ei enää ole, ole mutta mummilasta miehen puolelta löytyy edelleen, ja se on saanut sisäänsä tohkeissaan olevan uuden leikkijän.

Hyvältähän se tuntuu, kun on oma koti. Oma tupa, oma lupa. Kolmevuotiaskin sen jo tietää.