Vuoden pisin päivä

Juhannus meni, ja kaikki ovat jo varmaan saaneet tarpeekseen mökkikuvista ja fiilistelystä. Joten en nyt sen enempää siitä jorise (mökillä oltiin siis mekin).

Mutta se valo. Niin kaunis. Sitä ei voi olla hehkuttamatta. On se vaan ihmeellistä yömyöhään ihailla laskevaa aurinkoa.

Mutta aikansa kutakin. Tämän jälkeen otan ilolla vastaan loppukesän pimenevät illat. Ne vasta tunnelmallisia ovatkin.